Viime viikolla ympäri Suomen ihmeteltiin ja ihasteltiin värikkäitä pilviä, helmiäispilviä. Niitä voi bongata todennäköisesti vielä loppuvuoden ajan, vaikka helmiäispilvet ovatkin Suomessa harvinainen näky.
Helmiäispilvet ovat keski-ilmakehässä eli stratosfäärissä noin 15–25 kilometrin korkeudella esiintyviä jääkidepilviä. Helmiäispilvien synty vaatii sen, että ylemmässä ilmakehässä lämpötila on riittävän matala.
Normaalisti Suomessa ei ole riittävän matalat lämpötilat helmiäisten synnylle ja siksi ne ovat yleensä kylmän napa-alueen ilmiö.
– Riittävän matalan lämpötilan lisäksi tarvitaan niin kutsuttuja paineaaltoja, joita syntyy isojen matalapaine-alueiden liikkuessa vuoristojen yli, meidän tapauksessa Skandien yli länsipuolelta. Paineaallot etenevät ylempään ilmakehään ja saavat aikaan lisäkylmenemisen ja kosteuden tiivistymisen, josta pilvet syntyvät, kertoo Oulun yliopiston tutkijatohtori Antti Salminen.
Arktisen ilman arvellaan pysyvän Suomen yllä vielä jonkin aikaa. Helmiäispilviä pystyy todennäköisesti bongaamaan loppuvuoteen saakka, mutta tätä on hankala ennustaa.
– Siihen vaikuttavat muun muassa maan pinnalla tapahtuvat ilmavirtaukset sekä tavalliset pilvet, jotka ovat lähempänä maanpintaa – ne voivat estää helmiäispilvien näkyvyyden.
Salminen sanoo, että pohjoisemmassa Suomessa helmiäispilviä saattaa näkyä joka talvi, mutta ympäri Suomea näkyvät pilvet ovat harvinaisia.
