Yhdeksän presidenttiehdokasta kohtasi torstaina 21. joulukuuta Ylen suuressa vaalikeskustelussa.
Presidenttiehdokkaat saivat esitellä näkemyksiään tasavallan presidentin tärkeimmästä tehtäväpiiristä eli ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 yhdisti Suomen poliittisen kentän ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, mikä näkyi esimerkiksi Nato-jäsenyyttä koskeneessa keskustelussa ja päätöksenteossa.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikan peruslinjauksia koskeva yksituumaisuus näkyy presidentinvaalikeskustelussa.
Ehdokkaiden välisiä eroja joutuu etsimään enemmän erilaisista painotuksista kuin selkeistä linjaeroista.
Hyvä uutinen on, että kaikki ehdokkaat osaavat asiansa.
Henkilökohtainen uskottavuus ratkaisee
Kun ehdokkaiden väliset erot asiakysymyksissä ovat hiuksen hienoja, niin ehdokkaiden henkilökohtaiset ominaisuudet korostuvat.
Äänestäjät joutuvat pohtimaan, kenellä ehdokkaista on eniten uskottavuutta toteuttaa laajasti hyväksyttyä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Toiselle kierrokselle pääsyssä auttaa myös ehdokkaan taustajoukkojen poliittinen voima, kunhan ehdokas pystyy ensin vakuuttamaan oman väkensä.
Ylen vaalikeskustelussa ei näkynyt uusia avauksia liikkuvien äänestäjien suuntaan.
Stubb ja Haavisto hyötyvät kaksintaistelusta
Kokoomuksen presidenttiehdokas Alexander Stubb on noussut presidenttikyselyjen kärkeen.
Stubbin valttina on taustapuolue kokoomuksen vakaa suosio. Toiselle kierrokselle pääsyyn riittää, kun ei tee suuria virheitä. Ylen vaalikeskustelussa tasaisuus oli valttia.
Vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Pekka Haavisto taistelee pääsystä presidentinvaalin toiselle kierrokselle.
Haaviston peikkona on kiristyvä kisa punavihreistä äänestäjistä ja vihreiden suosion juuttuminen alle kymmenen prosentin lukemiin.
Presidenttikyselyjen kärkikaksikkona Stubb ja Haavisto saavat vaalikampanjoinnissa erityistä huomiota, mistä on hyötyä molemmille.
Ylen vaalikeskustelussa Stubb ja Haavisto eivät erityisesti haastaneet toisiaan, mutta yllättävämpää oli, että myöskään kärkikaksikolle ei löytynyt selkeää haastajaa.
Haastajilla on jo kiire.
Löytyykö haastaja kärkikaksikon ulkopuolelta?
Valitsijayhdistyksen ja keskustan ehdokas Olli Rehn ei ole vielä saanut kampanjaansa lentoon.
Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan Jussi Halla-ahon kannatus on vielä kaukana perussuomalaisten suosiosta.
Ylen vaalikeskustelu osoitti jälleen, että Halla-aho ei ole vahvimmillaan väittelyissä. Hän onnistui kuitenkin puhumaan suoraan perussuomalaisten kannattajille.
Sosiaalidemokraattien presidenttiehdokas Jutta Urpilainen lähti presidenttikisaan takamatkalta.
Suuri joukko SDP:n kannattajia ehti jo aiemmin kallistua Haaviston tueksi, mutta Urpilaisella on mahdollisuus koota demarit ja nousta toiselle kierrokselle.
Ylen vaalikeskustelusta Rehn tai Urpilainen eivät saaneet selkeää ponnahduslautaa ylöspäin.
Ehdokkaiden pudotuspeli on alkanut
Yhdeksän presidenttiehdokkaan kisassa osa kilpailijoista näyttää jäävän jo takarivin paikoille.
Valitsijayhdistyksen ehdokkaan Mika Aaltolan kannatus on murentunut vaalikampanjan edetessä.
Suuntaa on vaikea kääntää eikä Ylen vaalikeskustelussa näkynyt Aaltolan rytmin muutosta.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas Li Andersson on ollut useissa vaaleissa puoluettaan suositumpi.
Ylen vaalikeskustelu todisti jälleen kerran, että Andersson tuo vasemmistoliiton hieman erilaisen äänen kuulluksi.
Kristillisdemokraattien presidenttiehdokas Sari Essayah heiluttaa presidentinvaalikeskusteluissa oman puolueensa lippua.
Liike Nytin presidenttiehdokas Harry Harkimo tekee presidenttikeskusteluista omaa ohjelmaansa, mutta hän ei saa muita mukaan keskusteluun.
Presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta 2024.
