Hallitus on ajautunut hankalaan rakoon itärajan tilanteen kanssa.
Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori, tieteen akateemikko Martti Koskenniemi pitää hallituksen päätöstä itärajan sulun jatkamisesta perusteltuna. Helsingin yliopiston tutkijatohtori Milka Sormunen huomauttaa, että päätöksen perustelut ovat olennaisilta osiltaan samanlaiset kuin aikaisemmissa päätöksissä.
Molemmat kuitenkin huomauttavat, että arviointia rajoittaa se, että päätöksen taustalla oleva tiedustelutieto on salaista.
Perustuslakivaliokunta on linjannut, että itärajan voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa sulkea kokonaan lyhyeksi ajaksi. Sisäministeri Mari Rantanen (ps.) totesi torstaina tiedotustilaisuudessa, ettei ”lyhytaikaisuudelle” ole tarkkaa määritelmää.
Myöskään Ylen haastattelemat asiantuntijat eivät osaa sanoa tarkkaa rajaa, milloin lyhytaikainen sulku muuttuukin pitkäaikaiseksi. Sormusen mukaan voidaan tulkita, että mitä kauemmin raja on suljettuna, sitä enemmän sulku rajoittaa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.
Suomi voi joutua EU-tuomioistuimeen
Perusoikeuksien asiantuntijat ovat alusta asti kritisoineet rajan sulkemista, sillä se vaikeuttaa turvapaikan hakemista.
– Mielestäni tässä on edelleen sama perusongelma kuin aikaisemmissa sulkupäätöksissä, Sormunen sanoo.
Sormunen viittaa erityisesti palautuskieltoon, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu. Oikeus voi vaarantua, jos ihmisellä ei ole aitoa mahdollisuutta hakea turvapaikkaa.
– Nykyinen ihmisoikeusjärjestelmä ei mahdollista sen rajoittamista tai siitä poikkeamista edes kansallisen turvallisuuden nimissä, Sormunen sanoo.
Koskenniemi huomauttaa, että perustelumuistion perusteella vaikuttaa, että hallitus itsekin ymmärtää tilanteen hankaluuden: siinä todetaan, että ratkaisu on ”jännitteisessä” suhteessa EU-oikeuteen.
– Perustelumuistiossa vähän niin kuin tuskaillaan asian kanssa, Koskenniemi toteaa.
Asiantuntijat pitävät mahdollisena, että Suomi voi päätyä rajasulkujen vuoksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tai Euroopan unionin tuomioistuimeen ja saada langettavan tuomion.
– On kohtuullinen riski, että Suomi saa päätöksen, jossa Suomen toimintaa kritisoidaan, Koskenniemi sanoo.
Suomen rajapäätöksiä ei kuitenkaan ryhdytä tuosta vain käsittelemään Euroopan tuomioistuimissa, Sormunen toteaa. Se vaatisi käytännössä sitä, että joku turvapaikan hakemista yrittänyt ihminen kantelisi omasta kohtelustaan ensin suomalaisiin oikeusistuimiin, joista se etenisi ihmisoikeustuomioistuimeen tai EU-tuomioistuimeen.
Oikeuskansleri väläyttää lakimuutosta
Oikeuskansleri Tuomas Pöysti väläytti lausunnossaan pysyvämpää ratkaisua ongelmaan. Lausunnon mukaan sisäministeriön pitää selvittää konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia vaihtoehtoisiksi menettelytavoiksi.
Sormusen mielestä pysyvämpi ratkaisu kuulostaa sinänsä hyvältä, sillä nykyistä paremmin ennakoitavissa oleva menettelytapa olisi toistuvia lyhyitä sulkuja parempi.
– Siinä on se haaste, etten oikein näe, mikä olisi sellainen ratkaisu, joka ei rikkoisi esimerkiksi palautuskieltoa, Sormunen sanoo.
Koskenniemi nostaa esiin kansainvälisten sopimusten muuttamisen. Hänen mukaansa olisi hyvä, että Suomi tekisi kansainvälisestikin esityksiä kansainvälisen turvapaikkamenettelyn uudistamiseksi.
Hänen mukaansa keskustelua ei pitäisi rajoittaa pelkästään Euroopan unioniin, vaan siihen pitäisi ottaa maailmanlaajuisesti mukaan esimerkiksi maita, joista lähtee paljon pakolaisia.
Kansainvälisten sopimusten avaaminen olisi kuitenkin raskas ja hidas prosessi, Sormunen huomauttaa. Esimerkiksi EU-lainsäädäntö perustuu pitkälti niihin.
