Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion (ps.) mukaan leikkauksia on Suomen taloustilanteen vuoksi tehtävä kaikkialta, myös kehitysyhteistyössä.
Hallitus leikkaakin hallitusohjelmassa sovitun mukaisesti yli miljardi (1030 milj.) euroa kehitysyhteistyörahoista.
Tavio kertoi leikkauksista tarkemmin tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Suurimmat säästöt tehdään maa- ja aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön. Afganistanin, Kenian, Mosambikin ja Myanmarin maaohjelmat lopetetaan hallituskauden aikana.
Maaohjelmiin kohdistuva leikkauslista on hänen mukaansa valmisteltu yhteistyössä kehityspoliittisen osaston virkamiesten kanssa.
”Siirrytään suomalaisia yrityksiä hyödyttäviin kauppasuhteisiin”
Ministerin mielestä kehityspolitiikassa on käynnissä välttämätön lähestymistavan muutos.
– Toiminnassa panostetaan kaupan ja kehityksen yhdistämiseen ja siihen, että luodaan mahdollisuuksia suomalaiselle lisäarvolle ja osaamiselle myös kehityspolitiikassa.
Keniassa ja Mosambikissa siirrytäänkin ministerin mukaan yksityisen sektorin yhteistyöhön.
– Keniaa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä siitä, miten kahdenvälisen kehitysyhteistyön suhteiden pohjalta voidaan siirtyä yksityisen sektorin kehitysyhteistyön muotojen kautta suomalaisia yrityksiä hyödyttäviin kauppasuhteisiin, Tavio sanoi.
Afganistanin ja Myanmarin ohjelmien alasajoa hän perustelee sillä, että Suomi ei tee yhteistyötä maiden hallintojen kanssa.
Tavion mukaan harkinnassa painavat muun muassa geopoliittiset näkökohdat.
Säästöjä humanitaariseen apuun
Säästöjä tehdään myös monenkeskiseen yhteistyöhön, humanitaariseen apuun sekä kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin.
Maa- ja aluekohtaiseen yhteistyöstä vähennetään vuosina 2024-2028 reilut 500 miljoonaa euroa. Monenkeskisen yhteistyön rahoitus laskee 160 miljoonaa euroa. Humanitaarista apua vähennetään puolestaan 130 miljoonaa euroa. Lisäksi kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin tehdään vuosittainen 60 miljoonan euron leikkaus.
Tavion mukaan leikkaukset on toteutettu niin, että hallitusohjelman linjaukset toteutuvat ja nykyisistä sitoumuksista pidetään kiinni.
– Kehitysyhteistyössä sopeutuksia on parempi kohdistaa selkeisiin kokonaisuuksiin, kuin leikata kaikkialta kategorisesti saman verran, Tavio perustelee.
Fingo: Perustelut osin puutteellisia
Suomalaisista kehitysjärjestöistä koostuvan Fingon vaikuttamistyön johtaja Ilmari Nalbantoglu sanoo Ylelle, että hallituksen leikkaukset ovat merkittäviä. Osa tiedoista oli kuitenkin sellaisia, joita järjestössä oli osattu odottaa.
Myönteistä Nalbantoglun mukaan on se, että ministerin mukaan maaohjelmat ajetaan alas hallitusti.
– Tämä on todella hyvä asia. Jos me repäisemme itsemme sieltä pois, saadaan vain vahinkoa aikaan, Nalbantoglu sanoo.
Nalbantoglu kuitenkin kritisoi Tavion puheessa taloussuhteiden korostamista. Hänen mukaansa kehitysyhteistyön tavoite on ensisijaisesti kehitys eikä kauppa. Myös Suomen läsnäolo ja vaikutusmahdollisuudet maailmalla heikkenevät.
– Hyödyn pitäisi olla ennen kaikkea se, että saadaan kehitystä aikaan ja hädänalaisimpia pois kurjimmasta asemasta. Sillä tavalla luomme myös turvallista ja vakaata maailmaa.
Nalbantoglun mukaan päätöksen perustelut esimerkiksi Afganistanin osalta vaikuttivat perustelluilta: Taliban-hallinnon kanssa on vaikea tehdä yhteistyötä. Kuitenkin Mosambikin ja Kenian osalta perustelut olivat Nalbantoglun mukaan puutteellisia.
Esimerkiksi Keniassa Suomen maaohjelman painopisteinä on ollut naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vähentäminen.
– Tämä ei ole sellainen asia, jota voitaisiin yritysyhteistyöllä edistää. Suomi ei pysty edistämään jatkossa enää sitä, että naiset pääsisivät päättäviin rooleihin vaikkapa Mosambikissa tai että kenialaiset nuoret pääsisivät ammatilliseen koulutukseen, Nalbantoglu sanoo.
Kirkon ulkomaanapu: työtä jatketaan
Kirkon ulkomaanapu (KUA) tiedotti heti ministeri Tavion tiedotustilaisuuden jälkeen, että se jatkaa avustustyötään Keniassa ja Myanmarissa, joiden maaohjelmat hallitus lopettaa. Avustustyötä jatketaan osin Suomen, mutta pääasiassa muiden rahoittajien tuella.
– Olemme surullisia nähdessämme Suomen leikkaavan tukea juuri niiltä mailta, joissa kehitysyhteistyön ja avun tarve on suuri. Kyseessä olevat maat ovat joko itse erittäin hauraita tai, kuten Kenia, kantavat muiden maiden pakolaistaakkaa, sanoo KUA:n varatoiminnanjohtaja Ikali Karvinen tiedotteessa.
Hallitus keskittää tukeaan Ukrainalle
Tavion mukaan Suomi keskittyy kehitysyhteistyössä tällä kaudella itselleen olennaisiin kumppanimaihin ja rakentaa niihin strategisempaa suhdetta.
Ukraina on Suomen ylivoimaisesti suurin kehitysyhteistyökumppani tällä vaalikaudella.
Ukrainaa tuetaan omalla erityistuella 58 miljoonalla eurolla vuodessa eli 232 miljoonaa euroa kauden aikana. Tällä rahalla Ukrainaan toimitetaan muun muassa humanitaarista apua.
Hallitusten välinen yhteistyö jatkuu myös Etiopiassa, Nepalissa, Somaliassa ja Tansaniassa.
Palestiinassa yhteistyötä jatketaan toimintaympäristössä tapahtuneet muutokset huomioiden.
– On tärkeää varmistaa, että Suomen tuki menee ohjelmien tavoitteiden mukaisesti sitä tarvitseville, Tavio sanoo.
Leikkaukset toteutetaan asteittain
Maaohjelmien lisäksi leikkauksia tehdään myös muussa kehitysyhteistyössä. Viime syksynä leikkaukset tehtiin jo Vihreään ilmastorahastoon ja Maatalouden kansainväliseen kehitysrahastoon (IFAD).
Vähennykset tullaan toteuttamaan asteittain ja hallituskauden loppua kohden. Tavion mukaan tämä mahdollistaa hallitun sopeuttamisen ja kehitysyhteistyömäärärahojen tehokkaan suunnittelun. Nykyiset maaohjelmat jatkuvat vuoden 2024 loppuun asti.
Vuosien 2024 ja 2025 aikana linjataan eri maiden tukien jatko sekä kansalaisjärjestöjen ja kehityspankkien uudet rahoituskierrokset.
Ulkoministeriö on julkaissut torstaina kehysehdotuksensa vuosille 2024-2028 , johon esitellyt säästöt kuuluvat. Jatkossa kehitysyhteistyön rahoitus vaihtelee 600-630 miljoonan euron välillä vuodessa. Kehityspoliittisiin lainoihin ja sijoituksiin laitetaan 70 miljoonaa euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös Ukrainalle on oma tukensa.
Kehitysavun painopisteitä tarkennetaan vielä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteossa, joka valmistuu keväällä 2024.
Vuonna 2024 Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön 1,2 miljardia euroa. Näistä rahoista ulkoministeriön kehitysyhteistyön osuus on noin 620 miljoonaa euroa eli puolet.
Juttua täydennetty kauttaaltaan
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 19. tammikuuta kello 23 asti.
