Asko Kirvesoja on vanhan liiton alkoholisti, eikä heitä enää ole montaa: ”Juon viinaa tai kaljaa”

Päihteiden sekakäyttö on yleistynyt merkittävästi. Asiantuntijan mukaan päihteitä saa helpommin kuin apua.

  • Jonna Karjalainen

Asko Kirvesoja työntää rollaattorin pihatien sivuun ja sytyttää tupakan. Hän on käärinyt paperin väliin puruja kadulta ja roskiksista löytämistään jämistä.

Mies on selvin päin, koska tapaaminen sovittiin edellisenä päivänä.

– Muuten olisi tullut otettua ryyppy. Ehkä otan tämän jälkeen, hän sanoo ja hymyilee lämpimästi.

Jyväskyläläinen Kirvesoja on alkoholisti, ja alkoholi on hänen ainoa päihteensä.

– Juon viinaa tai keskikaljaa, hän kertoo.

Hänen kaltaisensa ovat enää häviävän pieni osa päihderiippuvaisten joukossa. Päihteiden sekakäyttö on lisääntynyt merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.

Ennen alkoholin käyttäjät olivat Suomessa päihdehäiriöistä kärsivien enemmistö, nykyisin he kuuluvat vähemmistöön.

Ovatko alkoholistit kuolemassa sukupuuttoon?

– Näin voi sanoa. Puhtaasti alkon käyttäjät ovat melko harvinainen ilmiö nykyisin Suomessa, A-klinikka Oy:n lääketieteellinen johtaja Ulriika Sundell sanoo.

”Se saa ihmisen sekaisin”

Asko Kirvesojan naapurustossa päihde- ja mielenterveysongelmat ovat yleisiä. Tuetun asumisen tavoitteena on ennaltaehkäistä häätöjä sekä asunnottomuutta.

– Kun tulin tänne ensimmäistä kertaa vuonna 2006, täällä oli vain kaksi aika harmitonta narkkaria. Nyt heitä on huomattavasti enemmän kuin meitä rehellisiä juoppoja. Seura tekee kaltaisekseen, Kirvesoja toteaa.

Kirvesoja kokee, että huumeet ja sekakäyttö lisäävät ihmisten arvaamattomuutta.

– Sekakäyttäjillä menevät pillerit, viinat, huumeet. Se saa ihmisen sekaisin.

Päihteitä saa helpommin kuin hoitoa

Moneen eri päihteeseen kohdistuva riippuvuus on hankala hoidettava.

A-Klinikan lääketieteellinen johtaja Sundell kertoo, että potilaat ovat monesti huonossa kunnossa ja heillä on liitännäissairauksia.

– Potilaat ovat todella moniongelmaisia, hän sanoo.

Sundellin mukaan alkoholin lisäksi sekakäyttöön kuuluvat bentsodiatsepiinit, eli rauhoittavat lääkkeet.

Myös kannabis, opiaatit ja hermokipuun käytettävät lääkkeet ovat yleisiä. Toimintakykyään sekakäyttäjät pyrkivät parantamaan stimulanteilla, kuten amfetamiinilla.

Sekakäyttäjät ovat usein nuorempia ihmisiä.

Ulriika Sundell

Sundell sanoo, että kyseisten huumaus- ja lääkeaineiden saatavuus on nykyisin aivan eri luokkaa kuin esimerkiksi 10 vuotta sitten.

– Sekakäyttäjät ovat usein nuorempia ihmisiä. Heidän elinikänsä saattaa jäädä usein todella lyhyeksi.

Vaikka päihdehoito on menossa jatkuvasti parempaan suuntaan, nuorten ja perheiden ongelmat syvenevät.

– Päihteitä saa huomattavasti helpommin kuin hoitoa tai apua, Sundell toteaa.

Kirvesojan alkoholinkäyttö riistäytyi käsistä, kun maansiirtoalan työt loppuivat.

– Sitten vähän niin kuin lähti lapasesta, mies kertoo.

Mustia silmiä, haavoja ja tikkejä

Päihteet aiheuttavat väkivaltaa. Kaksi Kirvesojan ystävää on kuollut puukotuksen seurauksena.

– Nuorempia suunsoittajia riittää, Asko Kirvesoja sanoo.

Hän kertoo joutuneensa kerran lopettamaan nuorempien ihmisten välienselvittelyn, vaikka useammin hän lähtee tilanteesta itse nopeasti pois.

Asko Kirvesoja nojailee tupakkakatoksen seinämään.
Alkoholismi on kulkenut Kirvesojan suvussa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Nuorehko päihtynyt mies teki väkivaltaa naiselle keskellä Jyväskylän keskustaa. Paikalla oli jopa satoja ihmisiä, mutta kukaan ei tehnyt mitään.

Jalkautuvan ja etsivän päihdetyön Tukialus-hankkeen Minna Lapisto kertoo näkevänsä väkivallan merkkejä kohtaamissaan ihmisistä.

– On mustaa silmää, haavoja ja tikkejä sekä muita jälkiä, Lapisto kertoo.

Hänen mukaansa päihteiden sekakäytön lisäksi Jyväskylän kaduilla näkyy tällä hetkellä häätöjen kasvanut määrä.

– Ihmiset ovat monenlaisessa jamassa. On niitä, jotka päihteilevät tosi kovasti, mutta näemme myös vaikeita mielenterveyden haasteita. Ihmiset kantavat mukanaan esimerkiksi puukkoja, Lapisto kertoo.

”Isäni ja hänen isänsä olivat kovia ottamaan”

Asko Kirvesoja tietää, ettei päihdeongelman selättäminen ole yksinkertaista.

Kun juomisesta tulee elämäntapa, on alhosta liki mahdotonta nousta, vaikka riippuvuus rajoittuisi yhteen päihteeseen. Kirvesoja söi antabusta seitsemän kuukauden ajan lasten ollessa pieniä. Raittius ei pitänyt.

– Isäni ja hänen isänsä olivat kovia ottamaan. Kohdallani mikään tai kukaan ei olisi voinut katkaista kierrettä.

Kirvesojakin katsoo huolissaan nuorten kasvavia päihde- ja mielenterveysongelmia.

– Mistä se johtuu, sitä en tiedä. Ei siihen ole varmaan ole yhtä ainoaa selitystä, se voi olla monen asian summa.