Ministeri Tavio: Suomen selvitettävä vaihtoehtoisia tapoja auttaa Gazan palestiinalaisia

Suomi keskeytti tukensa YK-järjestö UNRWA:lle, koska järjestön työntekijöiden väitetään sekaantuneen Hamasin iskuun. Ministeri Ville Tavion mukaan Suomi odottaa nyt lisäselvityksiä.

”Jos epäilemme, että suomalaisten veronmaksajien rahaa valuu terroristeille, niin silloin me emme voi maksatuksia tehdä”, ministeri Ville Tavio sanoo.
  • Eeva Eronen

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio on pyytänyt virkakunnaltaan selvityksiä vaihtoehtoisista tavoista auttaa Gazan palestiinalaisia, mikäli se ei olisi enää mahdollista YK:n palestiinalaispakolaisten avustusjärjestön UNRWA:n kautta.

Ulkoministeriö kertoi lauantaina, että Tavio päätti keskeyttää maksatukset järjestölle UNRWA:n työntekijöihin kohdistuvien syytösten takia. Syytösten mukaan joidenkin työntekijöiden epäillään osallistuneen terroristijärjestö Hamasin iskuun Israeliin.

YK tekee asiasta omaa selvitystä, ja alustavan raportin pitäisi valmistua noin kuukaudessa. Laajemman selvityksen aikataulusta Tavio ei osannut sanoa.

Tavion mukaan ulkoministeriö sai tiedon epäilyistä suoraan UNRWA:lta viime perjantaina.

– Epäilykset UNRWA:n työntekijöiden osallisuudesta ja liitännöistä Hamasiin ovat niin vakavia syytöksiä, että meidän täytyy näissä väärinkäyttötapauksissa saada selvyyttä asiaan, Tavio sanoi Ylelle tänään keskiviikkona.

UNRWA jakoi jauhoja palestiinalaisille, jotka oli majoitettu UNRWA:n kouluun Etelä-Gazassa Rafahissa 29. tammikuuta.
UNRWA jakoi maanantaina jauhoja palestiinalaisille, jotka oli majoitettu UNRWA:n kouluun Gazassa, Rafahissa. Kuva: Ismael Mohamad/ AOP

Hänen mukaansa Suomi olisi tehnyt seuraavan maksatuksen järjestölle ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Suomella on UNRWA:n kanssa sopimus vuosiksi 2023–2026. Apu on viisi miljoonaa euroa vuodessa.

Hänen mukaansa maksatusten jatkaminen vaatii, että Suomen raha ei saa hyödyttää terroristeja.

– Sitä ei saa mennä Hamasin hyväksi. Tarvitaan selkeä palomuuri Suomen kehitysyhteistyövarojen ja terroristiryhmien välille.

Tavion mukaan asiasta keskustellaan myös YK:n kanssa. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres tapasikin eilen tiistaina niiden maiden edustajia, jotka ovat päättäneet keskeyttää tukensa. Guterres vakuutti tapaamisessa, että tutkimukset joidenkin järjestön työntekijöiden osallisuudesta lokakuun 7. terrori-iskuun etenevät nopeasti.

– Jää nähtäväksi, löytyykö tässä jokin nopeampi tapa, millä UNRWA pystyy vakuuttamaan ja turvaamaan, että rahaa ei käytetä Hamasin hyödyksi, Tavio sanoo.

Ruotsi keskeytti, Norja ei

Tähän mennessä tukensa UNRWA:lle on keskeyttänyt yli kymmenen maata. Pohjoismaista näin ovat tehneet Islanti ja asiasta eilen tiistaina kertonut Ruotsi.

Palestiinalaisia tukevia mielenosoittajia Washingtonissa kongressissa tiistaina, 30.1.
Palestiinalaisia tukevia mielenosoittajia Washingtonissa kongressissa tiistaina. Yhdysvallat on UNRWA:n suurin rahoittaja, mutta keskeytti rahoituksensa viime perjantaina. Kuva: Allison Bailey / AOP

Norja sen sijaan jatkaa tukeaan. Norjan ulkoministeri Espen Barth Eide kehotti eilen keskiviikkona muita tukensa keskeyttäneitä maita pohtimaan päätöksen seuraksia laajemmin.

– Meidän ei pitäsi rangaista kollektiivisesti miljoonia ihmisiä. Meidän täytyy erottaa, mitä yksittäiset ihmiset ovat mahdollisesti tehneet ja mitä UNRWA edustaa, Barth Eide sanoi tiedotteessa.

UNRWA:n suurimpiin tukijoihin kuuluva EU taas on viestinyt, että se harkitsee tulevia rahoituspäätöksiä.

Apua muuta kautta?

Ruotsin kehitysapuministeriön mukaan UNRWA:lle tarkoitetun seuraavan maksuerän rahat annetaan muille avustusjärjestöille. Myös Kanada aikoo lisätä varoja muille järjestöille Gazassa.

Entä Suomi, jatketaanko Gazan tukemista jotenkin muuten?

– Suomi tuki hiljattain Gazan siviilejä neljällä miljoonalla eurolla Punaisen ristin kansainvälisen komitean kautta, ja sen päälle Suomen Punaisen Ristin kautta, Tavio sanoo.

Hän kertoo pyytäneensä virkakuntaa selvittämään vaihtoehtoisia tapoja avun perilleviemiseen siltä varalta, ettei apua voisi enää UNRWA:n kautta toimittaa.

Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola arvioi Ylelle, että rahoittajamaiden boikottitoimet ovat UNRWA:n toiminnalle ja sitä kautta palestiinalaispakolaisille katastrofi. Palestiinalaisalueilla ei ole mitään tahoa, joka voisi korvata UNRWA:n toiminnan.

UNRWA:n jakamaa ruoka-apua Rafahissa, Gazan eteläosassa maanantaina, 29.1.
Palestiinalaisnainen nouti ruokaa UNRWA:n jakelusta maanantaina Rafahissa, Gazan alueella. Kuva: Ismael Mohamad / AOP

UNRWA:ssa aiemmin työskennellyt Merit Hietanen taas arvioi Ylelle, että ajatus, jonka mukaan UNRWA:n rahoitus siirrettäisiin toisille järjestöille, jotka jatkaisivat työtä Gazassa, on epärealistinen.

Hänestä muilla järjestöillä ei ole nykyisessä tilanteessa realistisia mahdollisuuksia luoda Gazaan samaa toimintakapasiteettia ja logistiikkaa, mikä UNRWA:lla siellä on. Hietanen kertoo Ylen haastattelussa työstä UNRWA:ssa.

Tavio myönsi Ylelle, että UNRWA:n työtä ole helppoa korvata.

– Tilanne on varsin kaoottinen ja vaikea, ja on selvää, että siviilit tarvitsevat humanitaarista tukea – ja Suomi sitä omalta osaltaan antaa. On kuitenkin selvitettävä eri kanavia, jos sitä ei voida UNRWA:n kautta antaa terrorismikytkösten vuoksi.