Oulun yliopiston yhteydessä Oulussa toimiva Giellagas Instituutti huolehtii saamelaisalan tutkimuksesta ja opetuksesta, mutta sillä on tärkeä asema myös kulttuuriperinteen vaalijana.
Kymmenisen vuotta toimineeseen Saamelaiseen kulttuuriarkistoon on kerätty satoja ääni- ja kuvatallenteita, joista vanhin on vuodelta 1905 oleva äänite.
Opetuksen ja tutkimuksen tarpeiden lisäksi Saamelaisen kulttuuriarkiston käyttäjäkunta on laajentunut. Myös tavallisilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää arkistoja esimerkiksi oman sukunsa tai paikkakuntansa historian selvittämiseen.
Vuonna 2016 arkistossa käynnistyi Suomen Akatemian kärkihankkeena toteutettu Kolttasaamelainen muistipankki, jonka aikana tavallisille ihmiselle kerrottiin, miten arkistoa voi käyttää ja hyödyntää.
– Meillä oli nimenomaan tavoitteena luoda polku arkiston ja tavallisten ihmisten välille, kertoo tutkimushanketta vetänyt ja saamelaisen kulttuuriarkiston pääkehittäjä yliopistonlehtori Marko Jouste.
Nykyisin arkiston käyttäjiä ovatkin tutkijoiden lisäksi myös monet tavalliset ihmiset. Sitä helpottaa aineistosta kootut digitaaliset litteraatit, joihin kootaan tietoja nauhoitteiden sisällöstä. Näin asioiden löytämiseksi ei enää tarvitse kuunnella koko nauhoitetta, vaan kiinnostavat kohdat voidaan löytää helposti.
Oulu on eteläinen saamelaiskylä
Suomessa varsinainen saamelaisalue käsittää Lapin pohjoisimmat kunnat eli Enontekiön, Utsjoen, Inarin ja pohjoisimmat osat Sodankylästä. Yli puolet Suomen saamelaisista asuu kuitenkin nykyisin saamelaisalueen ulkopuolella.
Perinteisesti eniten saamelaisia saamelaisalueen ulkopuolella on asunut Helsingissä, mutta 2020-luvulle tultaessa paikan on Tilastokeskuksen yliaktuaarin Juho Kevan mukaan blogikirjoituksen mukaan ottanut Oulu.
Saamelaistan kansallispäivää vietetään Pohjoismaissa kuudentena helmikuuta. Päivämäärä perustuu siihen, että 6.2.1917 Pohjoismaiden saamelaiset aloittivat valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön.
