- 12 vuotta tasavallan presidenttinä ollut Sauli Niinistö avasi valtiopäivät tänään viimeistä kertaa.
- Niinistö otti puheessaan jälleen kantaa talouteen, kuten monesti aiemminkin. Myös eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kommentoi julkisen talouden hoitoa.
- Turvallisuuspoliittinen tilanne kuului puheissa. Molemmat puhuivat Ukrainasta, Niinistö lisäksi itärajasta ja Halla-aho Gazan tilanteesta.
- Katso koko lähetys valtiopäivien avajaisista alta tai Yle Areenasta.
Niinistöltä tiukka talousviesti: Suomessa sakkaa pahasti ja pysyvästi
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti puheessaan napakasti kantaa talouteen ja itärajan turvallisuuteen.
- Elli Piirainen
•
Näin Niinistö ja Halla-aho puhuivat taloudesta
Sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) kommentoivat puheissaan julkisen talouden hoitoa ja tilannetta.
Elli Piirainen
Niinistö: Itärajan tilanne voi vaikeutua keväällä
Niinistö jatkoi kahvien jälkeisessä tiedotustilaisuudessa kommentointiaan taloudesta.
– Kylmät numerot kaiken takana. Meillä ei ole 16 vuoteen ollut merkittävää kasvua vaan hurjaa velkaantumista. Eivät ole tulkinnanvaraisia lukuja, vaan faktoja.
– Ei oikein mene perille.
Samat puheet ovat kiertäneet kehää nyt 16 vuotta, Niinistö kuvasi.
Niinistö kommentoi myös presidentinvaalien aikana vellonutta ydinasekeskustelua.
Suhtautuminen ydinaseisiin on ollut yksi suurimmista eroista toisen kierroksen presidenttiehdokkaiden välillä.
– Minusta ei Suomella ole mitään tarvetta avata ydinasekeskustelua. Nato pitää ydinaseita vain muutamassa paikassa Euroopassa, eivätkä ne ole lähellä Suomea. Ydinasepelote toteutuu jo nyt hyvin, Niinistö sanoi.
Itärajalla vallitsee yhä edelleen poikkeuksellinen tilanne, Niinistö siirtyi seuraavaan kysymykseen. Vastaava tilanne oli vuonna 2015, se vaikuttaa nyt pysyvältä ja poikkeukselliselta.
Kevään tullen tilanne itärajalla voi mutkistua, Niinistö sanoi suoraan, kun häneltä kysytiin ajatuksia itärajasta.
– Vastatoimia saatetaan tarvita lisää. Parempi kulkeminen maasto-olosuhteissa voi muuttaa tilannetta, hän sanoo.
Elli Piirainen
Valtiopäivien avajaiset olivat uuden pääsihteerin ensimmäiset
Eduskunnassa aloitti vuoden alussa uusi pääsihteeri edellisen pääsihteerin Maija-Leena Paavolan jäätyä eläkkeelle.
Uusi pääsihteeri tulee suojelupoliisin johdosta.
– On puhdasta sattumaa, että entiset suojelupoliisin päälliköt päätyvät eduskunnan pääsihteereiksi, vuoden alussa toimessa aloittanut Antti Pelttari sanoo.
Pelttari työskenteli suojelupoliisin päällikkönä vuosina 2011–2023. Myös eduskunnan pääsihteerinä vuosina 1992–2015 toiminut Seppo Tiitinen työskenteli aiemmin suojelupoliisin johdossa.
– Suomen hyväksi teemme työtä molemmissa paikoissa. Turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikea, mutta olemme hereillä Suomessa tilanteen varmistamiseen, Pelttari kuvailee.
Elli Piirainen
Halla-aho kiitti Niinistöä
Yksi aikakausi on päättynyt, kun tasavallan presidentti Niinistö avasi valtiopäivät viimeistä kertaa.
Jussi Halla-aho kiitti Niinistöä ja sanoi heidän tapaavan pian uudestaan.
– Olette tänään avaamassa valtiopäiviä viimeistä kertaa, mutta pian tapaamme uudelleen tulevan presidentin virkaanastujaisissa. Haluan kiittää jo tässä vaiheessa Teitä työstänne isänmaan eteen ja kiitos vielä lausumistanne sanoista koko eduskunnan puolesta. Pyydän saada esittää teille eduskunnan tervehdyksen ja kunnioituksen vakuutuksen.
Elli Piirainen
Halla-aho otti puheessaan kantaa sekä Gazan että Ukrainan sotaan
Halla-aho otti puheessaan esiin myös Lähi-idän kiristyneen tilanteen Israelissa ja Gazassa.
Hamas hyökkäsi lokakuussa Israeliin ja poikkeuksellisen brutaali hyökkäys on kohdistunut siviiliväestöön, Halla-aho totesi.
Israel on vastannut tähän hyökkäykseen yhtä poikkeuksellisella voimalla Gazassa, hän sanoi.
– Käynnissä oleva sota ei kosketa ainoastaan alueella asuvia ihmisiä, vaan se polarisoi myös kansainvälistä yhteisöä sekä länsimaisia yhteiskuntia.
Halla-ahon mukaan myös eduskuntaan instituutiona on kohdistunut painetta ottaa kantaa joko Hamasin hyökkäykseen tai sitä seuranneisiin Israelin toimiin.
– Salissa on kuitenkin monenlaisia näkemyksiä sekä tilanteesta kokonaisuutena että sen yksityiskohdista, mutta yhteinen näkemys on, että tilanteeseen on pyrittävä löytämään kestäviä ratkaisuja.
Halla-aho puhui myös Ukrainan pitkään jatkuneesta sotatilasta.
– Jos Venäjän annetaan saavuttaa tavoitteitaan Ukrainassa, tämä lähettää koko maailmalle viestin lännen ja demokratioiden heikkoudesta ja tekee maailmasta entistä vaarallisemman paikan etenkin pienille valtioille. Euroopan ja EU:n päätöksenteossa tulee pystyä ohittamaan maat, jotka hangoittelevat Ukrainan tukemista tai Venäjää vastaan asetettuja pakotteita vastaan.
Elli Piirainen
Halla-aho: Tavoitteet julkisen talouden hoidosta ovat yhteiset, tiet määränpäähän erilaiset
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho puhui heti tasavallan presidentin jälkeen.
Hän kuvaili kulunutta vuotta erikoiseksi. Hallitusneuvottelut kestivät kauan ja olivat vaikeat, Halla-aho totesi.
Inflaatio laukkasi, elinkustannukset nousivat, julkisen talouden näkymät olivat heikot, hyvinvointialueet olivat vasta aloittaneet toimintansa ja niiden rahoitukseen liittyi suuria kysymyksiä, sisäinen turvallisuus oli vahvasti julkisessa keskustelussa, Halla-aho luetteli.
Talous- ja turvallisuustilanne eivät ole sittemmin helpottaneet, hän arvioi.
– Näkemyksiä talouden hoidosta on ainakin yhtä monta kuin puolueita, mutta jokainen täällä pyrkinee suunnilleen samaan. Tavoitteemme ovat suurimmalta osin yhteisiä, mutta käsitykset oikeasta tiestä kohti päämäärää eroavat toisistaan.
– Näiden näkemyserojen käsittelemiseksi meillä on eduskunta ja vapaat vaalit.
Elli Piirainen
Olisiko eduskunta valmis puolue- ja vaalikaudet ylittävään työhön talouden hoidossa, Niinistö kysyy
Niinistö otti kantaa myös julkiseen talouteen, kuten monesti aiemminkin puheissaan tasavallan presidenttinä.
Suomessa ei ole ollut merkittävää reaalista talouskasvua kuuteentoista vuoteen, hän huomautti.
Samalla julkisen sektorin huolestuttavan tuntuva velkaantuminen on jatkunut ja siirrytty pysyvästi velkaperusteiseen ylläpitoon, hän jatkoi.
– En usko, että yksikään käsi nousee kannattamaan, että jatketaan näin vaan. Kaikki kädet taitavat nousta kannattamaan, että pannaan talous sitten toimimaan. Sitä kyllä onkin kannatettu näinä vuosina jo monta kertaa. Ja tässä sitä silti vielä ollaan.
Niinistö vertasi Suomen taloutta muihin Pohjoismaihin ja totesi sen sakkaavan pysyvästi.
Hän ehdotti eduskunnalle vaalikaudet ylittävää, puoluerajat ylittävää yhteistyötä.
– Nostetaan paljas totuus pöydälle ja heitetään ennakkoasenteet ja vakiofraasit nurkkaan. Pohjaksi voisi päättää lopputuloksen, että dynaaminen talous ja työelämän perusturva eivät ole toisiaan poissulkevia. Sitten on vain perille puskettava. Olisikohan eduskunta valmis vetämään tällaista puolue- ja vaalikaudet ylittävää työtä, hän kysyy.
Elli Piirainen
Niinistö: Me emme pelkää, mutta olemme valveilla
Niinistö nosti esiin puheessaan Euroopan sotaisan tilanteen.
Venäjä jatkaa hyökkäystään Ukrainassa ja puheissa sota on noussut esiin entistä enemmän, Niinistö sanoi.
– Suomessakin on tunnettu huolta. Oma vastaukseni on ollut, että me emme pelkää, mutta olemme valveilla. Niin kuin olemme vuosikymmenet olleet.
Suomen malli turvallisuuden suhteen on Niinistön mukaan kerännyt kehuja: Suomen oma puolustuskyky, reservi ja maanpuolustustahto ovat asioita, joihin kiinnitetään huomiota, Niinistö sanoi.
– Suomen malli on rauhan tae. Jos Euroopan Nato-maat toimisivat samoin, yhteinen voima olisi valtava. Niin vahvan kimppuun ei kukaan käy, Niinistö sanoi.
– Hyvä, että Eurooppa herää. Se vahvistaa myös transatlanttista linkkiä.
Niinistö: Emme tiedä, millä perusteilla Venäjä laittaa ihmisiä rajallemme
Niinistö puhui odotetusti myös itärajan hybridioperaatiosta.
Venäjä käyttää ihmisiä välineenä tarkoituksenaan heikentää Suomen rajaturvallisuutta, horjuttaa sisäistä järjestystä ja synnyttää eripuraa, hän aloitti.
– Emme tiedä, millä perusteella rajoillemme tulevat valikoituvat. Monet näyttävät tulevan maista, joihin palauttaminen ei ole teoriassakaan mahdollista.
Elli Piirainen
Kansanedustajat ja valtiopäivien vieraat ovat asettumasssa täysistuntosaliin
Lehtereillä istuu paljon entisiä pääministereitä ja muita entisiä poliitikkoja. Kansanedustajat ovat asettumassa saliin paikoilleen.
