Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan itärajan turvallisuuden takaaminen voi vaatia perustuslaista poikkeamista.
Myös kansainvälisten sopimusten rajat saattavat paukkua, kun hallituksen vaakakupissa ovat perusoikeudet ja kansallinen turvallisuus.
Sisäministeriö kertoi maanantaina ryhtyvänsä valmistelemaan poikkeuslakia välineellistetyn maahantulon torjumiseksi itärajalla.
Poikkeuslailla tarkoitetaan lakia, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa.
Rantanen pitää mahdollisena, että hallitus tulee esittämään maaliskuussa eduskunnalle tällaista poikkeamista perustuslaista.
– Asiaa selvitetään, mutta tällainen mahdollisuus on tietysti, että tällaista tullaan esittämään. Mutta se selviää sitten, kun hanke etenee ja alkaa olla valmista.
Hallituksen pöydällä turvapaikanhakijoiden käännyttäminen
Toistaiseksi itärajan luvatta maaston kautta ylittäneiden osuus on pysynyt hallinnassa, mutta kevään myötä ja lumien sulaessa tilanteen pelätään hankaloituvan.
Kansainvälinen oikeus edellyttää, että jos tulija kertoo rajalla hakevansa turvapaikkaa, on hakemus myös käsiteltävä. Riippumatta siitä, saapuuko henkilö maahan rajanylityspisteen vai maaston kautta.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan valmisteilla olevan poikkeuslain ajatus olisi kuitenkin se, että Suomeen pyrkivät turvapaikkaa hakevat olisi mahdollista käännyttää suoraan itärajalla takaisin Venäjälle.
Onko tässä siis kyse siitä, että pyritään löytämään keinot turvapaikanhakijoiden käännyttämiseksi rajalla?
– Mikäli sellaista tarvitaan tällaisen välineellistetyn maahantulon torjumiseksi, niin näin varmasti on, Rantanen sanoo.
Vaakakupissa ovat siis ihmisoikeudet, kansainväliset velvoitteet ja kansallinen turvallisuus.
Olisiko tässä mahdollista löytää sellaista ratkaisua, joka ei olisi ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa?
– On selvää, että joudutaan varmastikin arvioimaan tätä asiaa monelta eri kantilta, mutta voi olla, että ollaan hyvin lähellä siellä perusoikeuksien punninnassa.
Rantanen: Näyttää siltä, että raja pysyy kiinni
Poikkeuslaki antaisi viranomaisille uudenlaiset välineet toimia vasta silloin, jos tilanne itärajalla hankaloituisi huomattavasti nykyisestä.
Laki siis otettaisiin käyttöön vain tarvittaessa.
Poikkeuslailla varaudutaan ministerin mukaan esimerkiksi tilanteeseen, jossa ihmisjoukko pyrkisi itärajan yli voimakeinoin tai siihen, että nyt nähty ilmiö itärajalla laajenee huomattavasti.
– Voimme ehkä katsoa referenssejä Baltian ja Puolan rajoilta, millaiseksi tilanne voi vaikeimmissa olosuhteissa mennä, Rantanen sanoo.
Itäraja on tilanteen takia suljettu henkilöliikenteeltä 14. huhtikuuta saakka.
Rantasen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että raja pysyy kiinni vielä tämänkin jälkeen.
Viranomaisten tilannearvio rajan takana oleskelevien, Suomeen pyrkivien ihmisten määrästä ei ole muuttunut.
– En osaa sanoa, että voimmeko avata rajaa. Mutta toistaiseksi ainakin näyttää siltä, että mitään muutosta asiassa ei ole.
Esitys eduskunnalle maaliskuussa, oppositiota informoitu
Poikkeuslain aikataulu on ministerin mukaan kiireinen.
Tavoitteena on antaa lakiesitys eduskunnalle maaliskuun loppuun mennessä ja saada se voimaan mahdollisimman pian.
– Totta kai eduskunta saatuansa esityksen arvioi ja käsittelee lakia sen ajan, minkä tarvitsee, hän lisää.
Poikkeuslain säätäminen yhden vaalikauden aikana edellyttää viiden kuudesosan enemmistöä eduskunnassa.
Oppositiopuolueita onkin jo informoitu lakiesityksen kaavaillusta sisällöstä.
Rantasen mukaan on selvää, että parlamentaarinen yhteistyö on välttämätöntä vastaavissa asioissa, jotka koskettavat kansallista turvallisuutta.
