Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Työryhmä: Elli Piirainen, Eeva Kuivas, Teemu Kakko, Juha Rissanen ja Karoliina Juntunen
Suomessa on paikkakuntia, joissa jopa yli puolet 8. ja 9.-luokkalaisista jättää kouluruoan syömättä useana päivänä viikossa.
Koululounas jätetään syömättä, koska päivän ruoka ei ole lempiruokaa, se on oppilaiden mielestä pahaa tai ruokailu ei muuten vain huvita. Näin oppilaat kertovat Ylelle.
Silloin kun kouluruoka ei maistu, kaupasta käydään hakemassa karkkia, paistopisteen tuotteita ja juotavaa, kuten pillimehuja tai energiajuomia, koululaiset kertovat.
Heidän mukaansa kouluruoka maistuu silloin, kun listalla on oppilaiden toiveruokia tai tarjolla on lisäksi vaikkapa jälkiruokaa, leipää tai hedelmiä.
Kouluterveyskyselyssä peruskoulun 8. ja 9.-luokkalaisilta kysyttiin, syövätkö he koululounasta päivittäin. Kouluterveyskyselyn tekee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Sellaisia paikkakuntia, joissa yli puolet tai lähes puolet oppilaista ei syö päivittäin kouluruokaa, on useita kymmeniä.
Sukupuolten välillä on selvä ero: koko maassa pojista 32 prosenttia sanoo, ettei syö kouluruokaa päivittäin, tytöistä 44 prosenttia. Vielä pari vuotta sitten poikien ja tyttöjen ero oli muutama prosenttiyksikkö, nyt ero on kasvanut yli 10 prosenttiyksikköön.
Voit katsoa alla olevasta Ylen kouluruokakoneesta, miten ruoka maistuu omassa kunnassasi. Näet koneesta myös tyttöjen ja poikien väliset erot kunnittain.
Kasvisruoka ei nappaa, ysiluokkalaiset kertovat
Yksi paikkakunta, jossa yli puolet oppilaista ei syö kouluruokaa on Vantaa.
Kun vantaalaisilta Kilterin peruskoulun oppilailta kysyy, miksi he eivät mene joinain päivinä syömään ilmaista kouluruokaa, vastaukset toistavat samaa kaavaa.
Kasvisruoka ei maita. Lempiruokia ovat uunimakkara, makaronilaatikko ja muut liharuoat.
Vantaan Kilterin koulun oppilaat kertovat mielipiteensä parhaasta kouluruoasta.
Helmikuun alun lakko vaikutti ruokalan tarjontaan. Lisäksi suurimmalla osalla kahdeksasluokkalaisista on lyhyempi koulupäivä, eikä ruokalassa siksi ollut tavanomainen vilske.
Ulko-oven vieressä olevassa ruokalassa istuu harvakseltaan porukoita. Enemmän väkeä vaikuttaa kulkevan ulos ja kohti vieressä olevaa kauppakeskus Myyrmannia.
Vantaan Kilterin koulun oppilaat kertovat, mitkä ruoat heille eivät maistu.
”Kouluruoasta ei tykätä, koska siitä ei kuulu tykätä”
Kouluruokaa kohtaan on syntynyt samanlainen asenne kuin monille ruotsin opiskeluun, koulun rehtori Maiju Rissanen pohtii.
Siitä ei tykätä, koska siitä ei kuulu tykätä.
Oppilailta on kysytty lempiruokia ja niitä on lisätty listaan, jotta ruoka maittaisi paremmin, Rissanen kertoo. Esimerkiksi tortillat ovat sellainen ruoka, samoin pizzat, makaronilaatikot ja muut, hän luettelee.
Kilterin koulussa on salaattipöydässä tarjolla vihreää salaattia, porkkanaraastetta ananaspaloilla sekä suolakurkkuja ja salaatinkastiketta. Varsinaisena ruokana on täysjyväriisiä ja seitankebabkastiketta. Jälkiruoaksi on donitsi.
Kun kouluruoka ei maistu, kaupasta haetaan muuta syötävää.
Tärkeintä on se, että kaikki on halpaa: kinkkujuustocroissantia, lihapasteijaa, kaupan oman merkin pillimehua ja kolajuomaa, halvinta suklaapatukkaa, suklaalevyä ja proteiinijuomaa.
Koko uransa keittäjänä tehnyt Marja Mikkonen vahvistaa saman. Kasvisruoat menevät oppilaille ”vähän niin ja näin”, mutta kasvisruoallakin on hänestä tarkoituksensa.
– Ehkä siinä pyritään kasvisruoan syöntiin, että olisi terveellistä lapsille ja oppisi syömään kaikennäköistä, Mikkonen arvelee.
Mikkosen mielestä Kilterissä syödään kuitenkin melko hyvin. Hänestä oppilaat ovat kovia syömään, riippuen toki ruoasta.
– Puurot menee hyvin, keitot menee hyvin. Meillä on usein lisukkeena leipää, juustoa, banaania, päärynää. Joskus saattaa olla päiviä, että menee huonommin kasvisruoka, mutta se on harvinaisempaa.
Hiljaisen päivän jälkeen seuraavan kerran jonoja on luultavasti uunimakkarapäivänä tai kun tarjolla on makaronilaatikkoa, Mikkonen naurahtaa.
Miksi jossain ruoka maistuu ja toisaalla ei?
THL:n hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osaston tutkimuspäällikkö Susanna Raulion mukaan alueelliset ja jopa koulukohtaiset erot voivat johtua monista eri tekijöistä.
Syynä voi olla esimerkiksi koulun vieressä sijaitseva kauppa tai kioski, josta nuoret käyvät ostamassa välipalaa. Ainakin se helpottaa valintaa, sanoo Raulio.
– Maalaiskunnissa tilanne voi olla, ettei mistään monen kilometrin säteellä saa korvaavaa ruokaa. Harva on kuitenkaan ihan syömättä koko päivää, hän vertaa.
Riski ruuan muualta hakemiseen kasvaa, jos lounas tarjoillaan liian myöhään. Liian aikainenkaan ruokailu ei ole hyvä, sillä tällöin oppilailla ei välttämättä ole vielä nälkä. Myös pitkä jonotusaika voi karsia ruokailijoita.
Joillakin palveluntarjoajilla ruoka voi olla keskimäärin parempaa kuin toisilla.
– Kyllä me tiedämme, että Suomessa on jonkinnäköisiä laatueroja. Koululounaan syömättömyyden syitä lähtisin kuitenkin etsimään muualta, Raulio kertoo.
Mistä johtuu, että tyttöjen kohdalla kouluruoan väliin jättäminen on yleisempää kuin pojilla?
THL:n Susanna Raulion mukaan ilmiölle voi olla muutamia mahdollisia selityksiä.
Esimerkiksi sosiaalisen median ulkonäköpaineet vaikuttavat tyttöihin enemmän kuin poikiin, Raulio kertoo. Syömishäiriöt ovatkin tytöillä huomattavasti yleisempiä ja niiden diagnosointi yleistyi koronavuosina räjähdysmäisesti.
Tytöt ovat yleensä myös poikia herkempiä mielipidevaikuttamiselle.
Hän muistuttaa, että ilmapiirillä ja aikuisten esimerkillä on iso vaikutus siihen, miten oppilaat kouluruokailuun suhtautuvat. Jos esimerkiksi opettajat syövät ruokasalissa lounaan sijaan omia eväitään, voi tämä vähentää myös oppilaiden syömistä.
Myös omien vanhempien ja kavereiden negatiivinen suhtautuminen kouluruokaan voi vaikuttaa.
– Jos luokan mielipidevaikuttajalla on voimakkaat mielipiteet ruuasta, saattaa se heijastua koko luokkaan, ja jopa koko kouluun.
Toimittaja Aliisa Ristmeri kiteyttää videolla, miksi iso osa koululaisista ei syö kouluruokaa.
Korjaus 4.3. klo 12.48: Haastateltavan nimi korjattu. Jutussa nimi oli alun perin kirjoitettu väärin muotoon Lukas Wahl. Oikea muoto on Lukas Wall.
