Tässä ovat lakiesitykset työttömyysturvan porrastuksesta ja poliittisten lakkojen rajaamisesta – näin muutokset vaikuttavat sinuun

Kaksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen työelämämuutoksia sisältävää, ja ay-liikkeen vastustamaa, lakipakettia etenee eduskuntaan.

Hallitus esittää muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista ja poliittisten lakkojen keston rajoittamista. Esitykset julkaistiin tänään.

Koostimme yhteen, millaisia muutoksia hallituksen esittämät työttömyysturvaleikkaukset ja työrauhalait aiheuttavat.

Hallitus esittää ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista työttömyyden keston mukaan.

Kahdeksan viikon työttömyyden jälkeen leikkuri napsaisee tuesta viidenneksen. 34 viikon työttömyyden jälkeen leikkaus nousee neljännekseen.

Esimerkiksi kolme tonnia bruttona tienaavan ansiosidonnainen työttömyysturva laskee työttömyyden pitkittyessä yli 400 eurolla nykytilanteeseen verrattuna.

Tukien leikkaus koskee myös lomautettuja ja osittain työssäkäyviä, jotka saavat soviteltua ansiopäivärahaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen vaikutukset, euroa/kuussa

Työttömyysturvan lakipaketti sisältää muitakin muutoksia. Esimerkiksi palkkatuettu työ ei vastaisuudessa kerrytä työssäoloehtoa. Työssäoloehtoa kertyisi sen jälkeen, kun yli 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän tai alentuneesti työkykyisen palkkatukityö on kestänyt yli 10 kuukautta. Muutoksia tulisi myös eräisiin ikäsidonnaisiin poikkeuksiin.

Osasta aiemmin pöydällä olleista poikkeuksista kuitenkin luovutaan. Esimerkiksi 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuki pysyisi ennallaan.

Eduskunta on jo aiemmin nuijinut maaliin liudan työttömyysturvaan kohdistuvia lakimuutoksia. Tammikuun alussa omavastuupäivien määrä nostettiin viidestä seitsemään. Omavastuupäivät määrittävät sen, milloin työttömyystuen maksu alkaa.

Huhtikuun alussa työmarkkinatuen ja peruspäivärahan lapsikorotusten maksaminen loppuu ja työttömyysturvasta poistuu 300 euron suojaosuus. Suojaosuus tarkoittaa sitä summaa, jonka ihminen on voinut ansaita ilman, että tulot vaikuttavat työttömyysturvaan. Jokainen työttömän ansaitsema euro vähentää hänen työttömyysturvaansa 50 sentillä.

Syyskuun 2. päivä astuu voimaan työssäoloehdon pidennys puolesta vuodesta vuoteen. Työssäoloehto tarkoittaa sitä, kauanko ihmisen on pitänyt olla töissä saadakseen esimerkiksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Vastaisuudessa työssäoloehto täytyy palkan, ei tehtyjen työtuntien perusteella.

Nyt työssäoloehtoa kertyy viikoista, jolloin työntekijä on ollut töissä vähintään 18 tuntia. Syyskuusta alkaen työssäoloehtoa kertyy, jos henkilö saa palkkaa vähintään 930 euroa kuussa. Puolikas kuukausi karttuu vähintään 465 euron kuukausituloilla. Tätä pienemmät kuukausiansiot eivät ehtoa siis kerrytä.

Muutoksilla tavoitellaan satojen miljoonien säästöjä ja lähes 19 000:ää lisätyöllistä.

Lakkolaeilla voi olla vaikutusta työntekijöiden painostusvoimaan

Toinen eduskuntaan etenevä kokonaisuus on työntekijäjärjestöissä paljon porua herättäneet niin sanotut työrauhalait.

Hallitus esittää poliittisten lakkojen keston rajoittamista 24 tuntiin. Muissa poliittisissa työtaistelutoimissa, kuten esimerkiksi ylityökielloissa, enimmäiskesto olisi kaksi viikkoa.

Suhteettoman kovasti kiistan ulkopuolisiin yrityksiin iskeviä myötätuntotyötaisteluja aiotaan rajoittaa. Myötätuntotyötaistelujen vaikutusten pitäisi entistä selkeämmin kohdistua pääriidan osapuoliin.

Poliittisten lakkojen ketjuttaminen kielletään. Työtaistelua ei saa toimeenpanna, jos sillä tosiasiassa jatketaan aiemmin järjestettyä poliittista työtaistelua.

Myötätuntolakoista ja poliittisista lakoista pitäisi ilmoittaa vähintään seitsemän päivää ennen niiden alkua.

Tuomioistuimen laittomiksi julistamista työtaisteluista määrättäviä hyvityssakkoja nostetaan roimasti. Kun nykyinen enimmäismäärä on reilut 30 000 euroa, vastaisuudessa se olisi 150 000. Lakiin kirjataan myös sakolle minimimäärä, 10 000 euroa. Sakko voidaan kuitenkin jättää perimättä, jos sen periminen esimerkiksi vaarantaisi pienen liiton toiminnan.

Hyvityssakko koskisi myös suhteettomiksi todettuja myötätuntotyötaisteluja tai enimmäiskeston ylittäviä poliittisia työtaisteluja.

Laittomaan lakkoon osallistuvaakin voidaan sakottaa. Jos työntekijä jatkaa lakkoilua sen jälkeen, kun tuomioistuin on todennut lakon laittomaksi, työntekijä voitaisiin määrätä maksamaan 200 euron henkilökohtainen hyvityssakko työnantajalleen. Työntekijän on kuitenkin pitänyt olla tietoinen annetusta tuomiosta.

Hallituksen esityksessä todetaan työntekijöiden painostusvoiman voivan heikentyä, kun lakko-oikeutta rajoitetaan. Käytännössä tällä viitataan esimerkiksi mahdollisuuteen ryhtyä yleislakkoon.

– Kestoltaan yli 24 tunnin pituinen työtaistelu poliittista päätöksentekijää vastaan (esimerkiksi yleislakko) voi olla taloudellisilta seuraamuksiltaan niin suuri, että sillä voitaisiin joissakin olosuhteissa katsoa olevan painostusarvoa. Tämä painostusarvo heikentyy hieman ehdotetusta rajoitteesta johtuen, esityksessä todetaan.

Muutosten todetaan myös voivan tietyissä tilanteissa heikentää palkansaajapuolen ja vahvistaa työnantajien asemaa neuvotteluissa.

Lakkolakien vaikutukset arvioidaan maltillisiksi. Työtaisteluihin kuluvien päivien määrä voisi muutosten myötä laskea viidestä kymmeneen prosenttia. Työllisyysvaikutuksien arvioidaan olevan hyvin vähäisiä, korkeintaan joitakin satoja henkilötyövuosia.

Työrauhalait on valmisteltu kolmikantaisessa työryhmässä, jossa ovat olleet mukana työmarkkinajärjestöt. Työryhmän työ päättyi kuitenkin erimielisenä, ja vastahankaisen lausuntonsa mietintöön jättivät niin työntekijäjärjestöt kuin Elinkeinoelämän keskusliitto EK. EK olisi toivonut poliittisille työtaisteluille tiukempaa rajausta.

Työntekijäkeskusjärjestöt ottivat hallituksen lakiesitykseen myös tuoreeltaan kantaa. Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n mukaan lakiesitys oli tiukempi kuin mitä työryhmän jäsenille kerrottiin ja se kieltäisi esimerkiksi usemmissa tavanomaisissa tilanteissa tukityötaistelut kokonaan.

Työttömyysturvan leikkauksia koskeva lakiesitys on valmisteltu virkamiestyönä. Valmistelussa on kuultu kuitenkin myös työmarkkinajärjestöjä.

Ay-liike on vastustanut Orpon hallituksen työelämämuutoksia ja sosiaaliturvaleikkauksia poliittisin lakoin. Seuraavaa lakkoaalto osunee maaliskuulle. Uusista toimista odotetaan päätöksiä ensi viikolla.