Työministeri Arto Satonen (kok.) kertoo tänään torstaina työrauhalainsäädännön päälinjaukset. Yksityiskohtia on hiottu viime metreille asti. Ylen näkemän lakiluonnoksen mukaan hallitus on pitänyt linjastaan kiinni loppuun asti: poliittisia lakkoja halutaan suitsia.
Poliittisten lakkojen kesto aiotaan rajata 24 tuntiin. Nykyisin kestoa ei ole rajoitettu. Käytännössä poliittiset lakot ovat hyvin harvoin kestäneet yli vuorokautta. Poikkeuksena ovat tämän kevään lakot hallitusta vastaan.
Samalla myös muiden poliittisten työtaistelutoimien, kuten esimerkiksi ylityökieltojen, kestoa aiotaan rajoittaa. Toimet saisivat kestää enintään kaksi viikkoa. Sen lisäksi suhteettoman suuret myötätuntolakot halutaan kieltää. Se tarkoittaa, että lakolla aiheutetaan suhteettoman suurta vahinkoa yrityksille.
Hallituksella on kovat paineet saada lakiesitys maaliin, sillä seuraavat poliittiset lakot hallituksen työelämäuudistuksia vastaan uhkaavat hiihtolomien jälkeen. Yksi syy lakkoihin on nimenomaan hallituksen halu rajata lakko-oikeutta.
Työministeri Satonen pitää tiedotustilaisuuden hankalassa tilanteessa. Hän on joutunut tällä viikolla ristituleen väitettyään esimerkiksi Ylellä, että poliittiset lakot on Ruotsissa rajattu 2–3 tuntiin. Lakkoja yksityisellä sektorilla ei Ruotsissa ole rajoitettu lailla tai järjestöjen välisillä sopimuksilla.
Satonen viittasi lausunnossaan oikeuskäytäntöön. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat. Keskustelu sai lisäkierroksia, kun SDP, vihreät ja vasemmistoliitto tekivät tiistaina välikysymyksen ”kaaoksesta työmarkkinoilla”. Keskiviikkona hallitus sai eduskunnan luottamuksen äänestyksessä luvuin 89-73.
Työntekijälle 200 euron sakko laittomasta lakosta
Ylen näkemän esitysluonnoksen mukaan hallitus haluaa rajoittaa myös suhteettoman suuriksi tulkittuja myötätuntotyötaisteluja, kuten tukilakkoja. Tukilakoista pitäisi vastaisuudessa ilmoittaa seitsemän päivää ennen niiden alkua.
Myös laittomiksi todetuista lakoista tuomittavien hyvityssakkojen määrää aiotaan nostaa. Kun nykyisin sakkojen enimmäismäärä on noin 30 000 euron luokkaa, vastaisuudessa katto olisi 150 000 euroa.
Lakiin kirjattaisiin myös sakolle vähimmäismäärä, 10 000 euroa.
Pienille liitoille minimisakkokin voi olla liian kova maksettavaksi. Hallituksen esitysluonnoksessa todetaankin, että hyvityssakko voidaan erityisestä syystä jättää kokonaan tuomitsematta. Erityisenä syy voisi olla esimerkiksi se, että sakko vaarantaa liiton toiminnan.
Työntekijä määrättäisiin maksamaan työnantajalle 200 euron hyvityssakko laittomaan lakkoon osallistumisesta. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työtuomioistuin on ensin julistanut lakon laittomaksi, työntekijä on tietoinen tuomiosta ja päättänyt jatkaa lakkoilua siitä huolimatta.
Epäselviä kysymyksiä riittää
Hankalampi kysymys on se, miten vastaisuudessakin laillisten, alle vuorokauden mittaisten lakkojen ketjuttaminen pyritään estämään.
Hallituksen esitysluonnoksen muotoilun mukaan ”poliittista työtaistelua ei saisi toistaa lyhyellä aikavälillä saman tavoitteen saavuttamiseksi”. Samalla kuitenkin pitäisi turvata mahdollisuus vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon myös lakien valmistelun edetessä.
Maaliskuun alussa eduskunnan käsiteltäväksi etenee työrauhalainsäädännön lisäksi ansiopäivärahan porrastaminen. Hallituksen esityksessä se laskisi kahdeksan työttömyysviikon jälkeen 20 prosentilla ja 34 työttömyysviikon jälkeen 25 prosentilla.
Esimerkiksi 3 000 euron kuukausituloilla (brutto) tämä tarkoittaisi, että ansiopäiväraha putoaa kahden kuukauden kuluttua 348 eurolla. 4 000 euron kuukausituloilla pudotus on kahden kuukauden kuluttua 419 euroa. Nykyisin työttömyysturvassa ei ole porrastusta ja taso säilyy samana koko ansiosidonnaisen ajan.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksen vaikutukset
| Työttömyyttä edeltänyt palkka | Täysi ansiopäiväraha | 20 %:n porrastuksen vaikutus | 25 %:n porrastuksen vaikutus |
| 1 500 € | 1 090 € | –218 € | –272 € |
| 2 000 € | 1 306 € | –261 € | –327 € |
| 2 500 € | 1 523 € | –305 € | –381 € |
| 3 000 € | 1 739 € | –348 € | –435 € |
| 3 500 € | 1 956 € | –391 € | –489 € |
| 4 000 € | 2 094 € | –419 € | –523 € |
Esitys sai lausuntokierroksella tiukkaa palautetta oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä. Moitteita tuli lyhyestä lausuntoajasta ja puutteellisista vaikutusarvioista. Edellisen kerran ansiopäivärahaan tehtiin muutoksia Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella, kun ansiopäivärahakauden kesto lyhennettiin 500:sta 400 päivään.
Keväällä poistuvat lapsikorotukset ja suojaosa
Seuraavat muutokset työttömän elämässä näkyvät jo huhtikuun alussa. Silloin loppuvat työttömien lapsikorotukset. Nyt alle 18-vuotiaista lapsista maksetaan lapsikorotusta 150–285 euroa kuukaudessa.
Myös niin kutsuttu työttömyysturvan suojaosa poistuu huhtikuun alussa. Tällä hetkellä työtön voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman, että työttömyysturvaa leikataan. Jatkossa kaikki työtulot laskevat työttömyysturvaa 50 sentillä euroa kohden.
Myös vuorotteluvapaalle ja aikuisopintotuelle voidaan pian sanoa hyvästi. Hallitus kaavailee sen vuorotteluvapaan lopettamista ensi vuoden elokuusta alkaen.
Aikuisopintotuelle pohditaan parhaillaan vaihtoehtoa ennen hallituksen huhtikuussa käynnistyvää kehysriihtä, mutta sen toteutuminen on epävarmaa, mikäli lisää rahaa ei ole tulossa.
Työministeri Arto Satonen pitää tiedotustilaisuuden hallituksen linjauksista torstaina kello 17.15. Yle seuraa tilaisuutta sivuillaan.
