Hallitus pohtii parhaillaan keinoja Venäjän harjoittaman välineellistetyn maahantulon pysäyttämiseksi.
Yksi niistä on hallituksen esittämä rajaa koskeva poikkeuslaki. Julkisuudessa siitä on puhuttu muun muassa käännytyslakina ja rajalakina.
Venäjän masinoimia turvapaikanhakijoita saapui itärajalle marraskuun aikana useita satoja, kunnes raja laitettiin kiinni. Tulijamäärien pelätään jälleen nousevan satoihin viikossa, kun lumet sulavat.
Kokosimme neljä olennaista asiaa laista, jota hallitus yrittää viedä läpi.
1. Mistä laissa on kyse?
Uusi rajalaki mahdollistaisi turvapaikanhakijoiden käännyttämisen itärajalla takaisin Venäjälle.
Kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamista voitaisiin lain mukaan rajoittaa, jos Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti uhattuna.
Päätös voitaisiin tehdä korkeintaan kuukaudeksi kerrallaan ja se voisi koskea kerrallaan vain osaa Suomen rajasta.
Kyse on poikkeuslaista, siis järeästä toimesta, joka on ristiriidassa perustuslain kanssa. Tällä hetkellä Suomi ottaa vastaan jokaisen kansainvälistä suojelua hakevan turvapaikkahakemuksen.
Jos laki hyväksytään ja otetaan käyttöön, se on voimassa vuoden lain voimaantulosta.
2. Miten lakihanke etenee?
Laista on laadittu hallituksen esitysluonnos, joka eteni perjantaina lausuntokierrokselle.
Lausuntokierroksella asiantuntijat antavat lakiluonnoksesta arvioita, joiden perusteella lakia muutetaan tarpeen mukaan. Lausuntoaika päättyy 25. maaliskuuta.
Luonnokseen tarvitaan perustusvaliokunnan lausunto.
Perustuslakivaliokunnan jäsenet arvioivat STT:n haastattelussa lauantaina, että rajalaista saattaa tulla yksi vaikeimmista perustuslakivaliokunnan käsittelyyn tulleista tapauksista.
3. Mitä lain hyväksyminen ja käyttöönotto edellyttää?
Laki on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vielä maaliskuun aikana ja asettaa voimaan mahdollisimman pian.
Perusoikeuksiin mahdollisesti puuttuva laki saatetaan joutua säätämään niin sanottuna poikkeuslakina.
Poikkeuslain hyväksyminen eduskunnassa vaatii viiden kuudesosan enemmistön taakseen, kun tavallisen lain hyväksymiseen riittää yli puolet äänistä.
Tämä tarkoittaa sitä, että lakiesitys vaatisi taakseen myös tukea oppositiosta. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) onkin keskustellut laista myös opposition kanssa.
Lain käyttöönottoon tarvittaisiin sekä valtioneuvoston että presidentin hyväksyntä.
4. Millaista kritiikkiä laki on saanut?
Sisäministeri Mari Rantasen (ps.) mukaan esitys rajalaista on vaikea.
Ylen haastattelema kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi näkee rajalain luonnoksessa useita ongelmia.
Olennaisin niistä on Koskenniemen mukaan se, että lakiluonnos rikkoo selvästi perus- ja ihmisoikeuksia.
– Esityksessä todetaan ainakin kolmesti, että se on ristiriitainen ihmisoikeusvelvotteiden kanssa. Lopussa tätä ikään kuin yritetään häivyttää.
Lakiesityksen muuttamisen velvoitteiden mukaiseksi Koskenniemi näkee hyvin haastavana tehtävänä.
Lakiesitys jakaa myös puoluekenttää.
Vasemmistoliitto on jo ilmoittanut, että se ei kannata esitystä rajalaista. Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne kommentoi maanantaina A-studiossa puolueensa kantaa seuraavasti.
– Vaikea nähdä että hyväksyntä annetaan.
SDP ja hallituspuolue RKP puolestaan haluavat tutustua asiantuntijalausuntoihin ennen tuen antamista.
Maanantain A-studio kysyy, miten perus- ja ihmisoikeudet turvataan, jos tiukka poikkeuslaki toteutuu.
Vieraina sisäministeri Mari Rantanen (ps.), eduskuntaryhmien puheenjohtajat Atte Harjanne (vihr.) ja Tytti Tuppurainen (sd.) sekä akateemikko, kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.
Voit katsoa lähetyksen Ýle TV1:llä tai Yle Areenassa klo 21.00 alkaen.
18.3. klo 22:00: Juttuun lisätty Atte Harjanteen kommentti maanantain A-studion lähetyksestä.
