Olympiastadionin nurmi nauttii huolellista lämpö- ja valohoitoa vajaa viikko ennen Suomen jalkapallomaajoukkueen ottelua Puolaa tai Viroa vastaan.
Viheriö on valkoisen harson peitossa ja kolmannes kentästä hohtaa kellertävänä valotelineiden alla. Maan alla virtaa 35-asteinen kaukolämpö ja suihkut kastelevat kenttää silloin tällöin.
Lumen poisto ja kentän lämmitys aloitettiin jo helmikuun alussa. Nurmea hoitavat lamput syttyivät pari viikkoa sitten ja nyt niitä siirrellään muutaman tunnin välein.
– Tämä on aika haastava homma. Viimeiset vajaat kolme viikkoa olemme tehneet töitä joka päivä ympäri vuorokauden, sanoo stadionin kiinteistö- ja turvallisuuspäällikkö Ilkka Rautakivi.
Keskiviikkoaamuun mennessä kaukolämpöä on kulunut 500 megawattituntia ja sähköä 190 megawattituntia. Luvut vastaavat suurin piirtein 70 asunnon kerrostalon vuosikulutusta.
Jalkapallo-ottelu luonnonnurmella varhaiskevään pohjolassa ei ole ihan helppo juttu.
– Jos me itse saisimme valita, maaliskuussa ei lähtökohtaisesti pelattaisi Suomessa, sanoo Suomen Palloliiton myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Varis.
Tähtäimessä peli, jossa panoksena EM-kisapaikka tai ei mitään
Syy urakkaan on jalkapallo-ottelu, joka saattaa olla yksi suomalaisen jalkapallonhistorian merkittävimpiä. Tai sitten ei.
Se selviää vasta torstaina Cardiffissa, kun Suomi kohtaa Walesin EM-jatkokarsinnoissa.
Jos Suomi voittaa Walesin, tiistaina Olympiastadionilla ratkaistaan paikka euroopanmestaruuskisoihin. Vastaan tulee silloin Puola–Viro-ottelun voittaja.
Jos Suomi häviää Walesille, tiistaina vastaan asettuu toisen ottelun häviäjä, eikä kummallakaan ole enää mahdollisuuksia EM-kisoihin.
– Suomen jalkapallohistoriassa ei ole ikinä ollut tällaista, että pelataan näin merkityksellisiä yksittäisiä pelejä, sanoo Mikko Varis Palloliitosta.
Vieressä olisi myös helpompi vaihtoehto
Aivan Olympiastadionin naapurissa on Töölön jalkapallostadion.
Sen keinonurmi olisi pelikunnossa huomattavasti pienemmällä työ- ja energiamäärällä.
Silti tiistain peli halutaan nimenomaan Olympiastadionille.
– Urheilulliset syyt ovat ihan kärjessä, mutta toisena tulee fanien näkökulma. Tämä on Huuhkajien kotipesä ja viime vuonna kaikki viisi ottelua olivat melkein loppuunmyytyjä, sanoo Varis.
Olympiastadionille mahtuu noin 20 000 katsojaa enemmän kuin jalkapallostadionille. Ennen kuin pelin panos on tiedossa, lippujen keskihinta on reilut 30 euroa.
Näillä luvuilla pelipaikan merkitys olisi siis lipputuloissa 600 000 euroa. Jos Suomi voittaa Walesin, lippujen hinnat nousevat.
Toisaalta Olympiastadionin nurmen kunnostaminen maksaa paljon.
Osapuolet eivät avaa hintalappua ja maksajaa kovin yksityiskohtaisesti, mutta myynti- ja markkinointijohtaja Variksen mukaan kyse on sadoista tuhansista euroista ja lopullinen maksaja on Palloliitto.
– Taloudellinen puoli ei kyllä vie päätöstä Olympiastadionin suuntaan, toteaa Varis.
