BRYSSEL Ennallistamisasetus on vaarassa kaatua, kun EU:ssa jo pitkälle hyväksytty esitys joutui yllättäen vastatuuleen. Ympäristöministerien piti tänään kokouksessa äänestää ja asetukselle viimeinen siunaus. EU:n puheenjohtajamaa Belgia veti asian pois äänestyksestä, koska se ei olisi saanut tarpeeksi kannatusta.
Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevičius ei peitellyt ministerikokouksessa turhautumistaan.
– Olen huolissani siitä, miten tuhoisan signaalin tämä antaa uskottavuudestamme ja instituutioistamme kansainvälisesti. Herää kysymys yhtenäisyydestä ja vakaudesta EU:n päätöksenteossa.
Esitys oli jo hyväksytty jäsenmaiden, komission ja parlamentin keskinäisissä neuvotteluissa ja parlamentti oli hyväksynyt asetuksen sisällön. Ennallistamisen niukka enemmistö kaatui kun aiemmin asiaa kannattanut Unkari käänsi viime viikolla kelkkansa ja kertoi vastustavansa esitystä.
– Huijaamme itseämme jos luulemme, että voimme taistella ilmastonmuutosta vastaan ilman luontoa, Sinkevičius sanoi.
Puheenjohtajamaa Belgia yrittää vielä saada aikaan ratkaisun ennallistamisasetuksesta kesäkuun loppuun kestävällä kaudellaan. Monet ympäristöministerit toivoivat sitä.
Suomi siirtyi tyhjän äänestäjästä vastaan äänestäjäksi
Myös Suomi jyrkensi kantaansa ja kertoi äänestävänsä vastaan.
Ympäristöministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan syynä ovat etenkin Suomelle arvioidut kustannukset.
– Kustannukset ovat komission vaikutusarvion mukaan kaikkein suurimmat Suomelle talouden kokoon nähden EU:n piirissä.
Vaikka esitys muuttui Mykkäsen mukaan paremmaksi kustannukset ovat Suomelle yhä liian kovia verrattuna muihin.
Hän korostaa, että Suomi on ollut käsittelyssä johdonmukainen eikä ole muuttanut kantaansa samana pysyneeseen tekstiin toisin kuin jotkut muut maat.
Suomen kielteisyyden taso on kuitenkin vaihdellut. Aluksi Suomi vastusti esitystä, mutta äänesti esitykseen tehtyjen lievennysten jälkeen tyhjää Belgian, Itävallan ja Puolan rinnalla. Tällä ei ole suurta merkitystä, sillä tyhjän äänestäminen lasketaan kuitenkin ei-ääneksi, vaikka onkin sävyltään lievempi. Suomen kannan tiukentuminen ei siis vaikuttanut lopputulokseen.
Unkarin livettyä ruodusta Suomea yritettiin taivutella tukemaan esitystä.
Suomen kanta on nyt Mykkäsen mukaan kielteinen selvyyden vuoksi, koska tyhjän äänestäminen herätti kysymyksiä.
Ennallistamisasetusta vastustavat myös Hollanti, Italia, Puola ja Ruotsi. Suuret maat Saksa ja Ranska tukevat esitystä.
Päätöksen hyväksymiseen tarvitaan vähintään 15 jäsenmaata, jota edustavat 65:ttä prosenttia kansalaisista.
Teollisuus, maanviljelijät ja oikeisto vastustavat
Unkarin takinkäännön syistä ei ole tarkempaa tietoa. Eri asioissa poikkiteloin asettunut Unkari haluaa usein edistää omia asioitaan.
Unkarin ympäristöministeri Anikó Raisz totesi tullessaan ministerikokoukseen, että Unkarin alueesta kolmasosa on lähellä luonnontilaa ja toimia voidaan tehdä kansallisesti. Hän korosti joustavuutta.
Maanviljelijöiden näyttävät protestit eri puolilla Eurooppaa ovat säikäyttäneet varsinkin keskustaoikeistolaiset poliitikot. He pelkäävät, että maanviljelijöiden ääniä valuu kesäkuun EU-vaaleissa asetuksen takia heiltä laitaoikeistolle.
Viljelijät pelkäävät ennallistamisen tuovan lisäkuluja. Suomessa on sekä peltoina että metsän pohjana paljon suomaata, jota pitäisi ennallistaa suoksi.
Suomessa ennallistamisesta on pitänyt ääntä erityisesti metsäteollisuus.
Ennallistamisesitys on edennyt hyvin takkuisesti ja kannattajilla on ollut joka vaiheessa vain heiveröinen enemmistö. Esitys on myös lieventynyt paljon komission alkuperäisestä.
Parlamentin suurin ryhmä, kokoomuksen Eurooppa-ryhmä EPP:n johto yritti vielä viime kuussa saada oman ryhmän ja liberaalien Renew-ryhmän äänestämään esitystä vastaan, mutta ei täysin onnistunut. Esimerkiksi kokoomuslaiset Henna Virkkunen ja Sirpa Pietikäinen äänestivät esityksen puolesta. Kolmas kokoomusmeppi Petri Sarvamaa ei ollut paikalla.
