Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
Gordon Herbert on ainoa suomalainen, joka lähti Pariisin olympialaisiin lajinsa hallitsevana maailmanmestarina. Mutta kuka hän oikeastaan on?
Suomeen Kanadasta 1980-luvulla muuttanut ja sittemmin Uuteenkaupunkiin juurtunut huippukoripalloilija ja myöhemmin huippuvalmentaja, mutta mitä muuta?
Tässä jutussa kolme läheistä kertoo sydämellisestä, mutta vaativasta miehestä. Tarinoihin nykyisestä Saksan miesten koripallomaajoukkueen päävalmentajasta sisältyy myös kolme upeaa tekoa.
Paras ystävä
Tämän hetken muistaa moni viime syksyltä.
Koripallon MM-finaali on ohi. Saksa on voittanut sensaatiomaisesti MM-kultaa. Pian kultajuhlien alettua Manilan areenan uumenista poimitaan tv-kuviin Gordon Herbert.
Kultavalmentaja on romahtanut lattialle kaikkensa antaneena.
– Moni ei tässä nykyisessä sosiaalisen median ajassa laittaisi itseään tuollaiseen tilanteeseen. Hän ei välittänyt siitä. Tuollainen Gordie on. Hän antaa niin paljon itsestään ja pysyy pystyssä niin kauan kuin on pakko. Hän antaa kaikkensa aina, Gerry Besselink kuvailee.
Gordon Herbert on kertonut julkisesti eri puheissa ja haastatteluissa, että pitää Gerry Besselinkiä parhaana ystävänään.
– OIimme juuri lopettaneet finaalilähetyksen katsomisen. Yhtäkkiä saamme soiton. Se oli Gordon Saksan bussista. Siellä kaikki juhlivat. Tuo oli fantastista. Se oli todella epätodellista. Tuon kovempaa juttua ei ole, Besselink hehkuttaa.
Upea ele kertoo Besselinkin mukaan paljon Herbertin luonteesta.
– Gordie on hyvä siinä, että hän pysyy yhteyksissä ystäviinsä. Jotkut ovat huonoja viestimään. He eivät ole huonoja ihmisiä, mutta he eivät vain vastaa viesteihin. Gordie on toista maata. Olen onnekas, että minulla on tuollainen ystävä, Besselink kuvailee.
Herbert on vaikuttanut ratkaisevasti myös Besselinkin elämänkulkuun.
Besselink päätyi Suomeen kaudeksi 1989–1990 Herbertin suosituksesta. Viisi vuotta vanhempi Herbert pelasi tuolloin Forssan Koripojissa ja kyseli vuoden 1986 MM-kisoissa tapaamaansa kanadalaista maanmiestään joukkuekaverikseen.
– Olin menossa Ranskaan. Gordie otti yhteyttä ja sanoi, että sain juuri Suomen kansalaisuuden ja olisi tilaa ulkomaalaisvahvistukselle. Se oli hyvä idea, koska ulkomaille mennessä on kiva tuntea joku. Rahaa ei saanut niin paljon, mutta se ei ollut minulle niin tärkeää. Tiesin, että minulla olisi hyvä olla Suomessa ja tiesin pystyväni pelaamaan Gordien kanssa.
Besselink tapasi heti ensimmäisellä Suomen-kaudellaan tulevan vaimonsa Ninan. Nyt Gerry Besselink on viettänyt lähes 35 vuotta Suomessa. He ovat Herbertin kanssa toistensa lasten kummeja.
Besselink nostaa ystävästään esiin myös yhden selvästi toistuvan luonteenpiirteen vuosien varrelta.
– En ole koskaan nähnyt tilannetta, mihin hän ei yrittäisi olla valmiina, Besselink korostaa ystävänsä tunnollisuutta.
Opiskelukaveri
Gordon Herbert hankki myös liikunnanopettajan pätevyyden 1990-luvun alussa opiskellessaan Jyväskylän yliopistossa. Herbert oli periaatteessa valmis liikunnanopettaja, mutta hänen piti käydä vuoden opinnot päälle, jotta olisi pätevä Suomessakin.
Opiskeluaikoina hän ystävystyi sittemmin tennistähti Jarkko Niemisen valmentajana tunnetuksi tulleeseen Henrik Johanseniin.
– Muistan, kun meillä oli talvilajikursseja. Onneksi Gordon oli mukana, koska minä olin sitten kurssin toisiksi huonoin niissä. Gordon oli huonoin. Se on ollut meidän kesken ihan yleinen vitsi, Johansen naurahtaa lämpimästi ja viittaa hiihtoon sekä lasketteluun.
Sittemmin Johansen sijaisti hetken Herbertiä Uudenkaupungin kouluissa, kun Herbert keskittyi pelaamaan koripalloa paikallisessa ylpeydessä Korihaissa.
Johansenilla oli alkuvuodesta tiukka paikka, sillä hänen entinen suojattinsa Jarkko Nieminen ja hyvä ystävänsä Herbert olivat molemmat kärkiehdokkaita vuoden valmentajaksi Suomessa. Nieminen toimi maailman neljän parhaan joukkoon yltäneen Suomen Davis Cup -joukkueen kapteenina. Urheilutoimittajain liitto valitsi Herbertin voittajaksi.
Johansen kertoo kysymättäkin suoran näkemyksensä asiaan.
– Kyllä se meni ihan oikein. En ota Jarkolta mitään pois, mutta Davis cup -joukkueen kapteenihan valmentaa kolme kertaa vuodessa, itsekin 2000-luvun alkupuolella pestissä toiminut Johansen sanoo.
Herbertin puolelle vaakakuppia painoi Johansenin mukaan pitkä ura ja muutkin tunnustukset. Herbert valittiin ennen Suomea myös Saksan vuoden valmentajaksi.
– Se on todella kova saavutus. Laji on vieläpä koripallo. Se on toiseksi eniten pelattu palloilulaji koko maailmassa. MM-kulta on todella kova saavutus, Johansen luettelee.
Johansen kertoo ilman mitään johdattelua ystävästään tarinan, joka sisältää taas upean eleen. Tennisvalmentaja harrasti myös itse koripalloa alasarjoissa Turusssa. Joukkue vietti yhteistä ”gaalailtaa” syksyllä MM-kisojen jälkeen.
– En kertonut kenelläkään, että sain jallitettua Gordien tänne. Hän lensi Saksasta, meni Uuteenkaupunkiin ja tuli yllätyksenä Turkuun. Jätkät sulivat samantien. Onko tämä mahdollista? Voiko Gordie tulla Turun Jokirantaan syömään meidän kanssa? Johansen ihasteli.
Besselinkin tavoin Johansen korostaa useaan otteeseen Herbertin tunnollisuutta.
– Hän kertoi meille tuona iltana, kuinka monta pelaajaa skouttasi MM-kisoihin. Niitä pelaajia oli ihan todella paljon. Hän etsi aina tiettyä kaveria tietylle pelipaikalle. Kun sellainen löytyi, hän pisti nimeä lappuun. Gordonin mukaan se oli valtava työ. Hän on ollut aina sellainen tyyppi, että asiat toimivat juuri näin, eikä melkein, Johansen kuvailee.
Johansen muistaa, kuinka Herbert oli opiskeluaikoina todella rauhallinen, mutta aina pilke silmäkulmassaan. Johansenin mukaan oli aina jotain hauskaa luvassa, kun Herbert oli mukana menossa. Sittemmin hän on koriskavereiltaan kuullut samanlaista tarinaa.
– Hän on niin kiltti ja mahtava mies, mutta voi olla todella tiukka. Kaveripiirissä maailman leppoisin, mutta työtä tehdessään todella tarkka, Johansen sanoo.
Roolimalli
Gordon Herbert on toiminut myös roolimallina historiallisen NBA-valmentajasopimuksen solmineelle Tuomas Iisalolle.
Herbert valmensi Espoon Honkaa ja tuolloista maajoukkuepelaajaa Iisaloa kaudella 2009–2010.
Iisalolla oli kesällä revennyt polvikierukka maajoukkuepelissä. Herbert oli päätynyt puolestaan Toronto Raptorsin NBA-joukkueen apuvalmentajan pestistä Tapiolaan, sillä oli loukannut selkäänsä pahasti tapaturmassa. Herbertin alta petti tuoli ja hän tuli kuntoutumaan Suomeen. Honka hankki hänet päävalmentajakseen.
Iisalo oli kolmesta neljään kuukautta peleistä sivussa. Hän sai mahdollisuuden seurata sivusta Herbertin valmennusta, avustaa joissain harjoituksissa ja jopa muutamissa vierasotteluissa.
– Gordien tulo oli seuralle lottovoitto, mutta oli sitä myös minulle pelaajana ja myöhemmin valmennusuralleni, Iisalo kuvailee.
Iisalo alkoi hahmottaa koripallossa hyökkäyspelaamista uudella tavalla. Valitettavasti Herbert joutui vetäytymään kesken kauden Hongan-pestistä, kun selkäkivut eivät hellittäneet.
Iisalo lopetti pelaajauransa keväällä 2014 Hongassa ja siirtyi suoraan joukkueen päävalmentajaksi. Keväällä 2016 hän hyppäsi Saksan Bundesliigaan Crailsheimin päävalmentajaksi.
Tullaan jälleen yhden Herbertin upean eleen äärelle. Herbert tarjosi auttavaa kättään entiselle pelaajalleen, vaikka valmensikin toista Bundesliiga-seuraa Frankfurtia.
– Jompikumpi otti yhteyttä toiseen. Sanoin, että täällä on aika isot haasteet. Gordie kertoi ymmärtävänsä ja sanoi, että älä ollenkaan epäröi pyytää apua, mitä ikinä tarvitsetkaan. Gordie totesi vastustajan skouttaamisesta, että hän voi soittaa omalle apuvalmentajalleen ja voitte keskustella niistä yhdessä, Iisalo kertoo.
Herbert lähetti materiaaliakin vastustajista. Iisalo on ikuisesti kiitollinen avusta.
– Gordie neuvoi, ettei pidä alkaa tehdä mitään, mitä joku muu käskee ja että on tärkeää tehdä asiat omalla tavalla. Jos epäonnistuu, niin sen kanssa pystyy elämään, Iisalo sanoo.
– Jos taas epäonnistuu tehden jonkun muun juttua, se on kaikkein pahin tunne. Pidin sen mielessä. Sillä reissulla ollaan yhä kaikkien kommervenkkien jälkeen.
Iisalo on itse puhunut myös menestysvuosinaan kovan keskittymisen ja vaatimustason merkityksestä. Kun hän oli aikanaan käynyt katsomassa Herbertin vetämiä harjoituksia Saksassa, ne olivat vahvasti esillä.
– Vaatimustaso ei ollut yhtään laskenut Hongasta ja keskittymisen taso oli aivan käsittämätön harjoituksissa. Nämä asiat ovat toimineet itsellenikin jonkinlaisina kompasseina, mihin täytyy päästä, jos aikoo valmentaa todella korkealla tasolla, Iisalo sanoo.
Sittemminkin Iisalo on ollut yhteyksissä Herbertin kanssa. Kun Herbert valittiin Saksan päävalmentajaksi vuonna 2021, hän pyysi Iisaloa mukaan apuvalmentajaksi. Iisalo ei voinut kuitenkaan tulla, sillä sääntöjen mukaan Bundesliiga-päävalmentajat eivät saa toimia Saksan maajoukkueessa.
Saksa pelasi MM-kultakisoja edeltäneet karsinnat samassa lohkossa Suomen ja Viron kanssa.
Noita aikoja Iisalo muistelee hymähdellen. Hän sai yhteydenottoja kolmelta suomalaispäävalmentajalta: Herbertiltä, Suomen Lassin Tuovilta ja Viron Jukka Toijalalta.
Olo oli kuin ”koripallon Bermudan kolmiossa”, kun kaikki kysyivät ajatuksiaan toistensa joukkueista.
Nyt olympiakoripallon jatkopelit pelataan Iisalon entisessä kotikaupungissa Pariisissa. Herbertin kolmevuotinen pesti Saksan maajoukkueessa myös päättyy, sillä hän haluaa palata seurajoukkuetöihin. Toistaiseksi palkintokaapissa on EM-pronssi ja MM-kulta.
– On ehkä vaikea ymmärtää, kuinka paljon tarvitaan myös onnea voittaakseen noin kovatasoisen turnauksen kuin olympialaiset. Siinä on useita kerrasta poikki -pelejä. Yksi huono neljännes tai puoliaika voi riittää putoamiseen, Iisalo muistuttaa.
Toisaalta Iisalon mukaan tämä on myös etu Herbertin valmennustyylillä.
– Hänellä on kyky ylläpitää todella vakaata suoritustasoa neljänneksestä ja ottelusta toiseen. Pelaaminen rakentuu erittäin vahvan puolustuksen varaan. Siinä mielessä Saksa on todella haastava joukkue kenelle tahansa, Iisalo kuvailee.
