Kilpauimari Ruta Meilutyten elämä muuttui lopullisesti vuonna 2012 hänen voittaessaan olympiakultaa 15 vuoden ikäisenä. Kyseisestä saavutuksesta aiheutunut julkisuus johti liettualaisen kohdalla lopulta ahdistusoireisiin.
Venäläinen taitoluistelija Kamila Valijeva, 15, joutui rajun ryöpytyksen keskelle, kun hän kärysi dopingista vuoden 2022 Pekingin olympialaisissa.
Puoli vuotta aiemmin Tokion kesäolympialaisissa japanilainen Momiji Nishiya nousi valokeilaan voittaessaan rullalautailun street-kisassa kultaa vain 13 vuoden ikäisenä. Aiheelliseksi kysymykseksi nousi, kuuluuko 13-vuotias lapsi ylipäänsä olympialaisiin?
Myös Suomella on oma teinitähtensä. Yle Urheilu kertoi viime viikolla Heili Sirviöstä, 13, joka tavoittelee tosissaan paikkaa tämän kesän Pariisin olympialaisiin.
Kansainvälinen olympiakomitea ei varsinaisesti määrittele ikärajoja olympialaisiin. Ikärajat määrittyvät usein kansainvälisten lajiliittojen säännösten mukaan.
Poikkeuksiakin on. Olympialaisten uimahypyissä ikäraja on 14 vuotta.
Kansainvälinen taitoluisteluliitto puolestaan muutti muun muassa Valijeva-tapauksen myötä systeemiään niin, että jatkossa esimerkiksi talviolympialaisissa saa kilpailla täytettyään 17 vuotta.
Kansainvälisen olympiakomitean urheilijavaliokunnassa istuva Emma Terho sanoo, että KOK:n sisällä ikärajoista on käyty viime vuosina keskustelua.
– Tokion olympialaisissa mukaan tullut rullalautailu herätti keskustelua, sillä naisten street-kisassa kaikki mitalistit olivat todella nuoria (13–16-vuotiaita). Se, että olisiko jokin yleinen ikäraja, on tarkastelun alla, Terho viittaa kaikkiin olympialajeihin.
Lapsen ehdoilla
Nykyisistä olympialajeista esimerkiksi skeittauksessa on paljon 13–15-vuotiaita. Lajissa ei ole määritelty ikärajoja olympialaisiin.
– Aina kun on uudempi laji, toiminta ei ole välttämättä niin ammattimaista ja järjestäytynyttä. Tällaisia asioita ei osata välttämättä ottaa huomioon, kun taas perinteisimmissä lajeissa tällaisia keskusteluja on käyty vuosikymmeniä tai vuosisatoja, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen näkee.
Pekkarinen sanoo, että motivoituneelle ja ammattimaisesti lajiaan harrastavalle nuorelle on vaikea mennä sanomaan vastaan, jos toiminta on liian totista tai se vie liikaa aikaa.
– On mentävä lapsen ehdoilla. Pitää tarkastella, ettei harrastus vie liian isoa tilaa kaikelta muulta. Esiteini-ikäisillä mieli ja keho muuttuu, minkä lisäksi koulunkäynti vaatii paljon keskittymistä. Jos elämä pyörii pelkän harrastuksen ympärillä, se ei ole välttämättä viisasta ja lapsen hyvinvoinnin kannalta tarkoituksenmukaista.
Emma Terho pelasi 16-vuotiaana Naisleijonien Naganon olympiajoukkueessa. Hän arvioi, että tänä päivänä saman ikäinen nuori urheilija on alttiimpi kovemmalle painekattilalle muun muassa nykyisen mediamaiseman sekä sosiaalisen median myötä.
Hyväksikäytön vaara
Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen kertoo, että YK on tarkastellut kansainvälisesti sitä, millaiselle hyväksikäytölle tai mahdollisesti jopa ihmiskaupalle lapsi voi urheilumaailmassa altistua.
– Kansainvälisesti sellaista voi valitettavasti tapahtua, että lapsi tulee hyväksikäytetyksi urheilun rinnalla tai sen vuoksi. Suomessa sellainen on onneksi harvinaista.
– Toivon, että kaikki lajit ja seurat tiedostavat, että lapsilla on erityisiä oikeuksia. He eivät aina pysty harkitsemaan, minkä verran heillä on voimia käyttää lajiin. He eivät välttämättä tunnista epäasiallista käytöstä ja vastenmieliseltä tuntuvaa treeni- tai valmennustapaa. On tärkeää, että lapsen lähellä on luotettavia ihmisiä, jotka tuntevat lapsen, Pekkarinen sanoo.
Aikoinaan muun muassa Jere Hårdia ja nykyisin Ari-Pekka Liukkosta valmentava uintivalmentaja Marko Malvela muistuttaa että urheilumaailma on mennyt suuntaan, jossa hyvin nuorille urheilijoille on räätälöity paljon nuorten arvokisoja.
– Uinnissa nuorten kisat lisääntyvät koko ajan. On nuorten olympiapäivät, nuorten EM-kisat ja alle 23-vuotiaiden EM-kisat. Jotenkin halutaan älyttömästi tapahtumia nuoresta lähtien.
Malvela kyseenalaistaa sen, tarvitseeko nuorilla olla niin paljon arvokisoja. Toki hän muistuttaa, että Ruta Meilutyten kaltaisia poikkeustapauksia ei sovi syrjäyttää olympialaisista pelkän iän takia.
Ihmelapsen raastava arki
Malvela sanoo, että Suomessa ympäristö on nykyään sellainen, jossa monet nuorisotähdet ovat parrasvaloissa. Esimerkiksi nyt pidettävissä jääkiekon MM-kisoissa erityishuomiota saa hiljattain 18 vuotta täyttänyt Konsta Helenius.
Malvelan valmentama Liukkonen voitti Euroopan mestaruuden 32-vuotiaana.
– Uusi lupaus on aina se, jota halutaan viedä eteenpäin. Päälle kolmekymppinen Ari-Pekka Liukkonen ei ole niin mediaseksikäs kuin jääkiekkopelaaja, joka on 18-vuotiaana kolmissa MM-kisoissa. Suomi rakastaa tällaisia nostoja, Malvela alleviivaa.
Pekkarinen näkee, ettei nuorisotähtien hehkuttaminen ole suomalaisen kulttuurin erityispiirre.
– Perusominaisuus on ollut kautta aikojen se, että rakastamme ihmelapsia. Kaikki salaa toivovat, että heidän lähipiirissään olisi tällainen ihmelapsi. Jokainen lapsikin saattaa toivoa, että hän on ihmeellinen.
Virossa paikalliset lapsiasiavaltuutetut ovat ottaneet tarkastelun kohteeksi esimerkiksi sen, ovatko ulkomailla kilpailevien lasten oikeudet tasapainossa, kuka lapsen menestyksestä viime kädessä hyötyy ja ovatko urheilevien lasten sopimukset kunnossa.
Kun lahjakas lapsi siirtyy urheilemaan ulkomaille, hän voi joutua eroon omista vanhemmistaan.
– Maailmanhistoriassa on traagisia esimerkkejä, jolloin nuori urheilija tai kulttuurin harjoittaja on ollut nuorena hyvin väsynyt ja päätynyt mahdollisesti traagisiinkin ratkaisuihin.
– Pitääkin kuulla herkällä korvalla lastaan ja arvioida hänen hyvinvointiaan. Tarvittaessa pitää ottaa taukoja tai menestyksen uhallakin keskeyttää, jos näyttää siltä, ettei lapsen fysiikka tai psyyke kestä, Pekkarinen toteaa.
