Suomalaisilla yrityksillä on harvinainen tilaisuus laajentua siviilimarkkinoilta kansainvälisille puolustusteollisuuden suurmarkkinoille.
Puolustusteollisuudesta on tullut tärkeämpi toimiala kuin koskaan sitten kylmän sodan päättymisen. Samalla Suomi on Nato-jäsenenä kytköksissä maailman suurimpiin puolustusteollisuuden markkinoihin.
Mutta Nato-jäsenyydestä huolimatta Suomen tavoitetta Nato-osaamiskeskuksen perustamiseksi ei puolustushallinnossa edistetä.
Euroopassa on lähes 30 Naton osaamiskeskusta, joista jokaisella on oma erikoisalansa, kuten arktinen ympäristö, meriturvallisuus, energiaturvallisuus, sotilaslääketiede ja terrorismin vastainen toiminta.
Puolustusministeriön mukaan Naton osaamiskeskukselle ei ole tarvetta Suomen maanpuolustuksen kannalta. Siksi asiaa ei aktiivisesti edistetä.
Ministeriön puolustuspoliittisen osaston erityisasiantuntija Samuli Puhakka korostaa, että Suomen kytkeytymistä Natoon ja Naton läsnäoloa Suomessa edistetään sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeista lähtien.
”Puolustushallinnossa ei ole tunnistettu tarvetta osaamiskeskuksille, eikä puolustushallinnossa ole käynnissä valmistelua osaamiskeskusten osalta”
Samuli Puhakka, erityisasiantuntija, puolustusministeriö
– Puolustushallinnossa ei ole tunnistettu tarvetta osaamiskeskuksille, eikä puolustushallinnossa ole käynnissä valmistelua osaamiskeskusten osalta, Puhakka kertoo Ylelle sähköpostilla.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa on linjattu, että ”hallitus tavoittelee Naton toimintojen, esimerkiksi osaamiskeskuksen, sijoittamista Suomeen”.
Yle pyysi osaamiskeskuksen mahdollisesta perustamisesta haastattelua myös puolustusministeri Antti Häkkäseltä (kok.), mutta ministeri ohjasi haastattelun ministeriönsä virkamiehille.
Puolustusministeriön Puhakka muistuttaa, että Suomi pyrkii edelleen saamaan Naton maavoimien alaesikuntaa Suomeen.
Osaamiskeskukselle kovia odotuksia
Osaamiskeskuksen tavoittelusta luopuminen on pettymys sekä sijoittajille että yrityksille, jotka odottivat Nato-jäsenyyden avaavan nopeasti uusia kasvun mahdollisuuksia. Myös esimerkiksi Kymenlaaksossa aloittaa ensi vuoden alussa logistiikka-alan verkosto, jota on kaavailtu laajennettavaksi Naton osaamiskeskukseksi.
– Ymmärrän, että tässä pitää lähteä puolustusvoimien tarpeesta Suomessa, mutta jos katsoo sijoittajien ja startup-yritysten näkökulmasta, niin meiltä voi mennä momentum ohi, harmittelee suomalaisia yksityisiä sijoittajia edustavan Fibanin toimitusjohtaja Tiina Laisi-Puheloinen.
Laisi-Puheloinen vastaa puhelimeen Tallinnasta sijoittajatapahtumasta, jossa puolustusteollisuuden kova kasvu on yksi keskeinen teema. Virolaiset startupit kokeilevat jo teknologioitaan tositoimissa Ukrainassa. Suomalaisia yrityksiä ei ole kuulemma näkynyt tuoteittaan pilotoimassa.
Sotilasarvoltaan reservin majuri Laisi-Puheloinen pitää Suomen tilannetta surullisena.
Hän pelkää, että Suomi jää jälkeen puolustusteknologian kehittämisessä nyt, kun Ukrainan rintamilla esimerkiksi droonien käyttö harppoo eteenpäin muutaman kuukauden kehityssykleissä.
Diana-ohjelma seuloo uusia yrityksiä puolustusmarkkinoille
Mutta ei Suomessa ole hanskoja pudotettu, vaikka puolustushallinto ja puolustusvoimat eivät näytä tarttuvan startup-maailman mahdollisuuksiin.
Naton osaamiskeskuksen sijasta huomio on laitettu Espooseen ja Ouluun perustettaviin Nato-maiden yhteisiin yrityskiihdyttämöihin ja testikeskuksiin.
Kiihdyttämöihin valitaan kilpailun kautta startup-yrityksiä sekä vakiintuneempia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Oleellista on, että niiden tuotteet tai teknologia ovat kaksoiskäyttöisiä eli voisivat soveltua sekä siviili- että sotilaskäyttöön.
Naton Diana-keskusten (Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic) tehtävänä on hakea puolustuskäyttöön soveltuvaa teknologiaa yhdessä yritysten kanssa.
Suomen Diana-keskuksissa on päätetty keskittyä erityisesti viestintäjärjestelmiin, kyberturvallisuuteen ja avaruusteknologiaan.
VTT:n sekä Helsingin, Oulun ja Aalto-yliopiston kanssa yhteistyötä tekevää keskusta johtaa VTT:n puolustusalasta vastaava johtaja Sauli Eloranta.
Elorannan mukaan ohjelmaan valikoituvat yritykset saavat käyttöönsä yliopistojen ja VTT:n ”kattavan sortimentin laboratoriotilaa ja tutkimusympäristöä”.
Eloranta ei halua ottaa kantaa Nato-osaamiskeskuksen kohtaloon, mutta uskoo, että Diana voi avata raskaita puolustusteollisuuden ovia pienille, siviilimarkkinoilla toimineille yrityksille.
Markkinat ovat mullistuneet Ukrainan sodan aikana. Esimerkiksi siviilikäyttöön tarkoitetut droonit ovat olleet ratkaisevan tärkeässä roolissa rintamilla ja niiden takana.
Kaksoiskäyttöön sopivia tuotteita ja teknologiaa haetaan Diana-ohjelmassa, johon pääsevät saavat rahallista tukea, VTT:n teknologista apua ja yrityksen kehittämisohjausta. Myös VTT:n kruununjalokivi, kvanttitietokone voisi olla startupin käytössä.
– Suuri arvo tästä koko toiminnasta on se, että saadaan mahdollisimman moni siviilipuolella toiminut yritys huomaamaan, että tuotteet ja teknologiat ovat kaksikäyttöisiä, ja autetaan firmoja pääsemään nopeasti kasvavalle puolustusalalle uuden liiketoiminnan pariin.
– Suomeen tulee tietysti tässä sitten vientiliiketoimintaa, Eloranta toivoo.
Diana-ohjelma on auki kaikille Nato-maiden yrityksille ja suomalaiset yritykset joutuvat kilpailemaan niiden kanssa. Vaikka ohjelma toimii Suomessa, suomalaisilla ei ole etuoikeutta sen piiriin.
Maatalouden valvontateknologia soveltuu moneen
Yksi Dianaan aikova yritys on espoolainen satelliittikuvaamisessa maailman huipulle noussut Kuva Space -yhtiö. Se on kehittänyt kuvaamisjärjestelmän, jossa satelliitista voidaan nähdä tarkasti paitsi esineen muoto, myös sen valmistusmateriaalit.
Kuva Spacen asiakkaita ovat olleet tähän saakka muun muassa maataloustukia valvovat viranomaiset, jotka tarvitsevat tarkkaa tietoa viljelykasveista ja pinta-aloista.
Nato-maiden maanpuolustukseen laajentuminen avaisi Kuva Spacen toimitusjohtaja Jarkko Antilan mukaan aivan uuden tason liiketoiminnassa.
– Maanpuolustuksessa sopimuskoot ovat yleensä kohtuullisen isoja.
Antilan mukaan Suomessa on vaikeaa saada uutta teknologiaa kaupalliseen levitykseen.
– Dianan kaltaiset ohjelmat voivat auttaa siinä, että pääsisimme puolustustyyppisiin sopimuksiin käsiksi, vaikka se ei vielä mitään sadan miljoonan sopimuksia olisikaan.
Tarkennettu 24.5. klo 10.17: aiempi muotoilu, Suomi ei halua edistää, muutettu muotoon puolustushallinto ei edistä osaamiskeskuksen perustamista.
