Suomen itärajalta on Lappeenrannan keskustaan vain parikymmentä kilometriä. Se on lyhyt matka, jos Venäjä uhkaisi Suomea sotilaallisesti. Autolla matka taittuu noin 20 minuutissa.
Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua ovat rakentamassa itärajalleen linnoitusketjua, jolla vihollinen halutaan torjua heti rajalle. Suomessa itärajaa ei aiota linnoittaa. Rajakaupunki Lappeenrannassa luotetaan Suomen toimintatapaan.
– Kyllä sinne linjaa syntyisi hyvinkin nopeasti, jos tilanne tulisi päälle. Puolustusvoimat on tehnyt myös maanomistajien kanssa sopimuksia, että linnoitteita voidaan ruveta tekemään jo rauhan aikana, Lappeenrannan turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen vakuuttaa.
Samalla Lappeenrannassa on päivitetty valmiussuunnitelmia sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Kyse on ennakkovarautumisesta, sillä tällä hetkellä viitteitä uhkasta ei ole.
Viimeksi tarkastelun kohteena ovat olleet evakuointisuunnitelmat, joista sisäministeriö julkaisi uudet ohjeet tammikuussa. Päivityksiä suunnitelmiin tehdään nyt eri puolilla Suomea.
– Olemme käyneet viime aikoina tarkkaan läpi evakuointisuunnitelmia. Niitä on tarkennettu ja tehty yksityiskohtaisemmiksi, Lappeenrannan turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen kertoo.
Meurosen mukaan evakuointisuunnitelmat olivat aikaisemmin yleisluontoisempia. Nyt ne on päivitetty kylien ja kaupunginosien tarkkuudella.
Venäjä on iskenyt Ukrainassa myös voimalaitoksiin ja sähköverkkoihin. Lappeenrannassa on varauduttu myös tähän skenaarioon.
– Olemme hankkineet isoja ja pieniä varavoimakoneita ja niitä on sijoitettu eri puolille kaupunkia, Meuronen kertoo.
Baltiassa rakennetaan jo linnoitusketjua
Puolustusta ja mahdollisia evakuointeja mietitään nyt myös muualla EU:n itärajalla. Samalla sotilaallinen puolustus on tulossa yhä selkeämmin osaksi EU-politiikkaa.
EU on jo perustanut Euroopan puolustusrahaston, joka tukee jäsenmaiden yhteisiä puolustusteollisuushankkeita. Puolustuskomissaarin viran perustaminen on myös myötätuulessa EU:n sisällä.
Kesäkuussa valittava uusi Euroopan parlamentti joutuu tekemään lisää päätöksiä EU:n puolustuspolitiikasta.
Baltiassa Venäjän sotilaalliseen hyökkäykseen valmistaudutaan rakentamalla itärajalle linnoitusketjua: Baltian puolustuslinjaa. Ajatuksena on pysäyttää vihollinen heti rajalle, eikä päästää sitä syvemmälle maahan.
– Tämä antaa aikaa suorittaa siviiliväestön evakuointeja ja saada liittolaisten apujoukkoja paikalle, alankomaalaisen Leiden yliopiston sotilaspoliittinen asiantuntija apulaisprofessori Lukas Milevski valaisee.
Myös Puola julkisti äskettäin suuren itärajan turvallisuutta koskevan 2,5 miljardin euron ohjelman, jonka yksi osa on linnoitteiden rakentaminen maan itärajalle Valko-Venäjän vastaiselle rajalle.
EU:n itärajan turvallisuuden merkityksestä unionille kertoo myös EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin äskettäinen vierailu Imatralle, jossa hän tutustui itärajan tilanteeseen.
Alla olevalta videolta voit katsoa, miten EU-komission puheenjohtajan vierailu Suomen itärajalla sujui. Video on julkaistu 19.04.2024.
”Otetaan vihollinen vähän sisäänpäin ja lyödään sitten pois”
Suomen puolustusajattelussa vihollista ei pyritä pysäyttämään kiinteään puolustuslinjaan heti rajalle, vaan liikkuvan sodankäynnin avulla vasta syvemmällä maassa.
– Suomen ajattelua on ollut, että otetaan vihollinen vähän sisäänpäin ja lyödään sitten pois, sotilaspoliittinen asiantuntija, everstiluutnantti evp. Juhani Pihlajamaa tiivistää.
Käytännössä tämä merkitsee sitä, että puolustuksella pitää olla syvyyttä eli Suomen itärajalla pitää olla maastoa, jossa puolustustaisteluja käydään. Tällöin esimerkiksi Kaakkois-Suomi voisi joutua sotatantereeksi.
Onko sinulla juttuvinkki Ylen uutisiin?
Voit olla luottamuksella yhteydessä. Voit lähestyä meitä myös sähköpostilla: [email protected]. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.
Korjaus 24.04.2024. kello 10.20: Leiden yliopiston sijaintipaikaksi korjattu Alankomaat aikaisemmasta Saksasta.
