Esiteini-ikäisten poikien adhd-lääkkeiden käyttö on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Kelan tuoreen selvityksen mukaan useampi kuin joka kymmenes 10–12-vuotiaista pojista käytti viime vuonna Suomessa lääkkeitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöön eli adhd:hen. Osuus on lähes kolme kertaa suurempi kuin vuonna 2015.
Luvut perustuvat adhd-lääkeostoista korvauksia saaneiden määriin.
Kelan mukaan lasten adhd-diagnoosit ja -lääkkeiden käyttö ovat yleistyneet Suomessa tasaisesti koko 2000-luvun ajan.
– Pojilla adhd:n diagnosointi ja adhd-lääkehoidon aloitus painottuvat selkeästi alakouluikään, sanoo Kelan erikoistutkija Miika Vuori tiedotteessa.
Myös tytöillä adhd-lääkkeiden käyttö on yleistynyt viime vuosina.
Aiempien tutkimusten perusteella on Kelan mukaan arvioitu, että adhd:n esiintyvyys olisi noin viidestä seitsemään prosenttia.
Selvityksen mukaan alueelliset erot 10–12-vuotiaiden poikien adhd-lääkkeiden käytössä ovat merkittäviä. Yleisintä käyttö on Itä-Suomessa ja Lapissa. Itä-Suomessa osuus on lähes viidennes.
Yleistymiseen useita syitä
Loppuvuodesta syntyneet pojat saavat adhd-diagnoosin ja käyttävät adhd-lääkkeitä todennäköisemmin kuin alkuvuodesta syntyneet sekä maailmalla että Suomessa. Tämä on ollut tiedossa aikaisempien tutkimusten perusteella.
Ilmiö näkyi myös Kelan selvityksessä. Vuonna 2023 adhd-lääkkeitä käyttäneiden osuus loppuvuodesta syntyneillä oli vajaan kolmanneksen suurempi kuin alkuvuodesta syntyneillä.
Tutkijat arvioivat, että adhd-diagnoosien ja -lääkehoidon yleistyminen johtuu monesta asiasta. Esimerkiksi adhd:n diagnoosikriteerit ovat hieman väljentyneet. Kelan mukaan asiantuntijat ovat pohtineet, että ilmiön taustalla voivat olla muun muassa lasten kasvu- ja kouluympäristössä tapahtuneet muutokset ja älypuhelinten yleistyminen.
– On tärkeää käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua siitä, haetaanko ratkaisuja alakouluikäisten poikien toimintakyvyn haasteisiin jo turhankin usein adhd-lääkkeistä, Vuori sanoo.
