Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomessa suuri joukko lapsia ja nuoria on saanut väärän ADHD-diagnoosin terveydenhuollon toimimattomuuden vuoksi, sanoo Turun yliopiston lastenpsykiatrian professori Andre Sourander.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiistaina julkaisemien tilastojen mukaan aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosien määrissä on huomattavat alueelliset erot.
ADHD-diagnoosi on Pohjois-Karjalassa yli 20 prosentilla alle 13-vuotiaista pojista ja Pohjanmaalla alle kuudella prosentilla.
ADHD liiankin tunnettu
Professori Andre Souranderin mukaan on selvää, että kyse ei ole yksittäisen alueen ADHD-epidemiasta, vaan koko Suomea koskevasta vakavasta perusterveydenhuollon ongelmasta.
– Perustason terveydenhuollon huonot resurssit ja mielenterveysosaamisen puute näyttävät johtaneen ADHD:n ylidiagnosointiin ja liialliseen ADHD-lääkkeiden käyttöön, Sourander sanoo.
Sourander arvioi, että lasten ja nuorten kohdalla päädytään juuri ADHD-diagnoosiin siitä syystä, että häiriöstä on tullut niin tunnettu.
ADHD:lle tyypillisiä oireita saattavat kuitenkin aiheuttaa myös monet muut mielenterveyden tai arjen tekijöihin liittyvät ongelmat.
– Se on lyönyt niin sanotusti itsensä läpi. ADHD:sta on tullut synonyymi lasten ja nuorten mielenterveys- ja käyttäymisongelmille.
Pohjois-Karjalassa pulaa osaajista
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen apulaisylilääkäri Katri Räsäsen mukaan alueella on huomattu lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien ja lääkityksen runsas määrä.
Hän myöntää, että ADHD:ta on todennäköisesti ylidiagnosoitu.
– Meillä on ollut työntekijävajeita ja myös osaamisen vajetta. Meidän pitää vahvistaa osaamistamme ja selvittää, mistä lasten ja nuorten ADHD-tyyppinen oireilu johtuu, Räsänen sanoo.
”Järjestelmä ajautunut väärille urille”
Turun yliopiston professori Andre Sourander korostaa, ettei kyse ole vain Pohjois-Karjalan ongelmasta.
Hänen mielestään lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy on retuperällä.
– On itse asiassa aika hurja ilmiö, jos meillä ei ole perusterveydenhuollossa tarjota mitään muita hoitoja ja tukitoimia lapsille ja perheille kuin ADHD-lääkitys. Järjestelmämme on ajautunut aivan väärille urille, Sourander toteaa.
Hänen mukaansa kaikissa terveydenhuollon ammattikunnissa olisi lisättävä lasten ja nuorten mielenterveyden osaamista.
– Meillä on suhteessa enemmän lasten ja nuorten psykiatreja kuin missään muualla maailmassa. Nyt tarvitsemme ennen kaikkea perustason osaamista.
