Lasten ja nuorten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön eli ADHD:n diagnoosit ovat viime vuosina jatkuvasti yleistyneet. Tapausten määrä on noussut kahdeksassa vuodessa pojilla noin kolminkertaiseksi ja tytöillä yli viisinkertaiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisteritietojen mukaan 7–17-vuotiaista pojista 2,9 prosentilla oli ADHD-diagnoosi vuonna 2015. Vuonna 2022 diagnoosien määrä oli kasvanut 8,3 prosenttiin.
Samalla ajanjaksolla 7–17-tyttöjen ADHD-diagnoosit yleistyivät 0,7 prosentista 3,3 prosenttiin.
Diagnoosien määrissä on merkittäviä alueellisia eroja. Esimerkiksi alle 13-vuotiaiden poikien ADHD-diagnooseja oli Pohjanmaalla alle kuusi prosenttia ja Pohjois-Karjalassa yli 20 prosenttia.
Näin hurja ero saa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mietteliääksi.
– Jos Pohjois-Karjalassa joka viides poika saa jo ADHD-diagnoosin, niin kyllä siinä on peiliin katsomisen paikka monilla eri toimijoilla. Onko diagnostiikka ihan kohdillaan, koska tämä ylittää kansainväliset arviot esiintyvyydestä? Ja mistä muusta se kertoo, ovatko koulujen tarjoamat tukimuodot lapsille riittäviä? Mitä kodeissa voisi tehdä toisin?
Alla olevasta taulukosta näet oman hyvinvointialueesi ADHD-diagnoosien määrän suhteutettuna samanikäiseen väestöön.
| Hyvinvointialue | Tytöt 7–12-v. | Tytöt 13–17-v. | Pojat 7–12-v. | Pojat 13–17-v. |
| Koko maa | 2,8 % | 3,9 % | 8,9 % | 7,6 % |
| Etelä-Karjala | 3,4 % | 4,6 % | 10,9 % | 7,3 % |
| Etelä-Pohjanmaa | 2,3 % | 3,2 % | 7,2 % | 5,9 % |
| Etelä-Savo | 5,0 % | 6,6 % | 13,8 % | 11,1 % |
| Helsinki | 2,6 % | 3,4 % | 7,7 % | 6,8 % |
| Itä-Uusimaa | 2,6 % | 3,1 % | 9,0 % | 6,2 % |
| Kainuu | 2,1 % | 3,1 % | 8,9 % | 7,0 % |
| Kanta-Häme | 3,0 % | 3,5 % | 9,4 % | 6,4 % |
| Keski-Pohjanmaa | 2,9 % | 4,1 % | 9,4 % | 7,6 % |
| Keski-Suomi | 2,1 % | 3,9 % | 7,9 % | 6,8 % |
| Keski-Uusimaa | 2,4 % | 4,5 % | 8,1 % | 7,9 % |
| Kymenlaakso | 4,1 % | 6,0 % | 12,3 % | 8,5 % |
| Lappi | 3,5 % | 5,9 % | 11,4 % | 9,4 % |
| Länsi-Uusimaa | 2,0 % | 3,8 % | 7,1 % | 6,2 % |
| Pirkanmaa | 3,0 % | 5,1 % | 9,4 % | 8,8 % |
| Pohjanmaa | 2,1 % | 2,9 % | 5,9 % | 4,3 % |
| Pohjois-Karjala | 7,7 % | 7,3 % | 20,3 % | 13,9 % |
| Pohjois-Pohjanmaa | 2,0 % | 2,9 % | 7,1 % | 4,6 % |
| Pohjois-Savo | 2,8 % | 4,2 % | 9,7 % | 7,0 % |
| Päijät-Häme | 3,1 % | 4,1 % | 11,0 % | 8,8 % |
| Satakunta | 3,3 % | 4,4 % | 9,6 % | 6,9 % |
| Vantaa ja Kerava | 2,0 % | 3,8 % | 7,8 % | 7,1 % |
| Varsinais-Suomi | 3,7 % | 4,6 % | 10,3 % | 8,7 % |
Tiedot perustuvat THL:n ylläpitämiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterien tietoihin.
ADHD-diagnoosien yleistymiselle monta syytä
Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälän mukaan ADHD-diagnoosien määrän lisääntyminen kertoo sekä hyvistä että huonoista asioista. On hyvä, että ADHD:sta uskalletaan nykyään puhua ilman siihen aiemmin liitettyä häpeää.
Hyvää on myös, että ADHD tunnistetaan paremmin kuin aiemmin. Tällöin oireilevat lapset ja nuoret saavat tarvitsemaansa apua ja tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ennen kuin esimerkiksi koulunkäynti alkaa takkuilla liikaa.
Huonoa puolestaan on, että samantyyppistä oirekuvaa kuin mitä ADHD-häiriöön liittyy aiheuttaa moni muukin asia.
– On riski, että hoidetaan ADHD:na jotain mikä ei sitä olekaan. Taustalla voi sen sijaan olla esimerkiksi masennusoireita, ahdistusta tai tämän tyyppistä.
Myös lasten ja nuorten kasvuympäristöön liittyvät asiat voivat lisätä levottomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Aina ei suinkaan ole kyse ADHD:sta.
– Riittävään unen saantiin, liikuntaan ja älypuhelinten käyttöön pitäisi kiinnittää huomiota. Samoin kuin riittävään oppimisen tukemiseen, sanoo Aalto-Setälä.
Tyttöjen ADHD diagnosoidaan poikia myöhemmin
THL:n keräämistä tiedoista näkyy, että ADHD-diagnoosit ovat pojilla yleisempiä kuin tytöillä. Tytöillä diagnoosien määrä lisääntyy hieman iän karttuessa. Pojilla tilanne on päinvastainen, eli diagnoosien määrä vähenee lapsesta nuoreksi varttuessa.
– ADHD-diagnoosi tyypillisesti asetetaan alakouluvaiheessa. Pojat ovat koulun aloittaessaan usein kypsymättömiä kuin tytöt. Poikien oireilu on myös tyypillisesti ulospäin näkyvää.
Tytöillä oireilu on useammin huomaamattomampaa, esimerkiksi tarkkaamattomuutta. Tyttöjen ADHD:ta on myös aiemmin alidiagnosoitu. Ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä arvioi, että nyt oltaisiin aika lähellä oikeaa tyttöjen ADHD-häiriön esiintyvyyttä.
Sukupuoli- ja alue-erot ADHD-diagnoosien yleisyydessä eivät ole uusi ilmiö. Uusi tieto on, että sukupuolierot ovat kaventuneet voimakkaammin 13–17-vuotiailla nuorilla kuin 7–12-vuotiailla lapsilla.
