Yleisurheilun EM-kisat 7.6.–12.6. Ylen kanavilla. Katso kisojen aikataulu ja lähetystiedot tästä linkistä.
Suomen historiallinen 10 EM-mitalin saalis Rooman edellisistä EM-kisoista 1974 sisälsi melkoisen erikoispiirteen, kun pohtii, mistä suomalainen yleisurheilu erityisesti 50 vuotta sitten tunnettiin.
Ikuisessa kaupungissa mieskestävyysjuoksijoista nimittäin vain olympiasankari Lasse Virén otti mitalin.
Naisten ensimmäistä kertaa kisaohjelmassa olleen 3 000 metrin juoksun voitti 1974 Nina Holmén. Se onkin edellinen kerta, kun suomalainen naiskestävyysjuoksija on EM-kisoissa sijoittunut korkeammalle kuin Nathalie Blomqvist perjantaina Rooman 5 000 metrillä.
Reetta Hurske teki lauantaina historiaa, jonka juuria täytyy etsiä jopa yli puolen vuosisadan takaa.
Hänestä tuli 55 vuoteen ensimmäinen suomalainen ulkoratojen arvokisafinalisti naisten pika-aidoissa.
Lempeä kohtelu
Tuomarineuvoston kovin lempeästi kohtelemasta, ja asian itsekin selvästi tajunneesta, Santeri Kuusiniemestä taas leivottiin ensimmäinen suomalaismies 110 metrin aitojen arvokisafinaalissa 30 vuoteen.
Nooralotta Neziriltä tämä unelma mureni Berliinin EM-kisoissa 2018 tuhannesosavertailussa.
Data on kiinnostavaa siitä näkökulmasta, miten suvereenisti naisten pika-aidat ja sen kärkiurheilijat ovat kuluneen vuosikymmenen hallinneet suomalaisen yleisurheilumedian ilmatilaa.
Wilma Murto sekä Elina Lampela menivät seiväshypyn loppukilpailuun.
Tästä huolimatta EM-kisojen alku on ennen kaikkea todistanut, että suomalaisen, monesti väheksytyn kestävyysyleisurheilun hautajaiset on vanhan mantereen mittelöissä kertakaikkisesti peruttu.
Paras arvokisasijoitus
Aku Partanen otti uusvanhalla päämatkallaan 20 kilometrillä 5. sijan, pitkän arvokisauransa parhaan sijoituksen.
Topi Raitasen meno estejuoksun alkuerissä näytti siltä, että EM-kullan menestyksekäs puolustaminen ei olisi minkäänlainen yllätys.
Toinen EM-estefinalisti Ilona Mononen on osoittautunut estejuoksussa aivan valtavaksi lahjakkuudeksi, joka pian hilaa Suomen ennätystason 9.10-alkuiseksi.
Camilla Richardsson koki Italiassa kovia, mutta on viime ja tänä vuonna laittanut uusiksi sekä maratonin, EM-matkansa puolimaratonin että 10 000 metrin Suomen ennätykset.
Ylipäätään kaikki naisten sileiden juoksumatkojen kansalliset ennätykset on 800 metristä maratoniin juostu joko Tokion olympiakisoissa 2021 tai niiden jälkeen.
Olympiakisoissa suomalaisen kestävyysjuoksijan huippumenestys vaatisi edelleen toki lähes epärealistisen suonenvedon.
Lopullinen todiste
Lauantai-ilta todisti myös lopullisesti sen, että italialainen yleisö ei massoita Stadio Olimpicon lehtereitä kaikkien aikojen kolmansissa olympiavuoden EM-kisoissa. Perinnelajin tähtien vetovoima ei ole sama kuin areenan ikuisen supersankarin Francesco Tottin.
Kattaus oli saapasmaalaisittain parasta A-laatua ja aivan huippua koko maailmankin rata- ja kenttäurheilun vinkkelistä: nuori pituushyppääjätähti Mattia Furlani, amerikkalaisten kuulahirmujen ykköshaastaja Leonardo Fabbri, 100 metrin hallitseva olympiavoittaja Lamont Marcell Jacobs ja pika-aitojen nuori kultajuna Lorenzo Simonelli.
Ei yleisömenestys aivan samanlainen katastrofi ollut kuin avajaispäivänä perjantaina, mutta ei paljon muutakaan. Ikävältä tuntuu mitalitilastossa toistaiseksi omilla lukemillaan jyräävän isäntämaan urheilijoiden puolesta.
