Vain kaksi päivää ennen eurovaaleja sosiaalisen median jätti Meta julkaisi Facebookissa mainoksen, joka esitti Ranskan presidentin Emmanuel Macronin hirttämistä.
Mainoksen tekstissä väitettiin, että Ukrainan tukemisen vuoksi ranskalaiset eivät saa tarvittavia syöpähoitoja.
Faktantarkistukseen erikoistuneen organisaation mukaan tämä mainos on ääriesimerkki siitä, miten huonosti Meta moderoi maksettuja mainoksiaan ennen vaaleja.
– Tällaisen mainoksen ei koskaan olisi pitänyt päästä läpi Metan järjestelmästä. On käsittämätöntä, että juuri vaaliviikonloppuna Metan alustalla julkaistaan mainos, jossa on tällaista graafista sisältöä, algoritmitutkija Paul Bouchaud päivittelee Ylen haastattelussa.
Bouchaud seurasi disinformaation leviämistä EU-vaalien alla AI Forensic -faktantarkistusorganisaatiossa.
Hän kertoo, että Ranskan Facebookissa ja Instagramissa levisi vaaliviikonloppuna myös muukalaisvihamielisiä mainoksia, joissa kehotettiin äänestämään äärioikeistoa.
Metan alustoille tarkoitetut mainokset käyvät periaatteessa läpi ennakkoarvioinnin ennen kuin Meta hyväksyy niiden julkaisun.
Poliittisille mainoksille on vielä omat vaatimukset esimerkiksi siitä, miten maksajan nimi on merkittävä mainoksen yhteyteen. Metan sääntöjen mukaan poliittisia mainoksia saa julkaista vain julkaisijan kotimaassa ja julkaisijan henkilöys on tarkistettava.
AI Forensic- ja Check First -faktantarkistusorganisaatioiden raportin mukaan Ukrainan tukemista vastustava ja äärioikeistoa tukeva venäläinen propaganda sai levitä Metan alustoilla vaaleja edeltävinä viikkoina.
– Monista mainoksista näki, että niiden tekijä tuntee kyseisen maan poliittisen tilanteen erinomaisesti, Paul Bouchaud sanoo.
Venäläinen propaganda moninkertaistui EU-vaalien alla
Faktantarkistusorganisaatioiden raportin mukaan venäläisen propagandan leviäminen alkoi kiihtyä kolme viikkoa ennen vaaleja suurissa Keski-Euroopan maissa.
Faktantarkistajien arvion mukaan Venäjän propaganda tavoitti Metan mainosten avulla toukokuussa yli kolme miljoonaa ihmistä Saksassa, Puolassa, Italiassa ja Ranskassa.
Kaikissa näissä maissa laita- ja äärioikeisto menestyivät erinomaisesti.
Macronin ja hirttoköyden kuvan sisältämä mainos ei Metan mainoskirjaston mukaan ehtinyt juuri levitä julkaisunsa jälkeen. Moni muu venäläistä propagandaa sisältävä mainos sen sijaan levisi.
– Näimme esimerkiksi äärioikeistoa tukeneen mainoksen, joka keräsi yli 200 000 näyttökertaa, Bouchaud sanoo.
Faktantarkistusjärjestöt löysivät pelkästään Ranskasta sata venäläistä propagandaa sisältävää maksettua mainosta, jotka julkaistiin toukokuussa.
Komissio tutkii, rikkoiko Meta EU:n sääntöjä
Raportin mukaan tulokset kertovat Metan pahasta epäonnistumisesta mainonnan moderoinnissa.
Koska mainokset julkaistiin vain viikkoja ennen EU-vaaleja, ne saattoivat vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja äänestyskäyttäytymiseen, Check Firstin raportissa todetaan.
Bouchaud korostaa, että disinformaatiokampanjoiden tavoite on ennen kaikkea vähentää ihmisten luottamusta mediaan ja yhteiskuntaan.
Siksi vaikutus voi ulottua laajemmalle kuin yksiin vaaleihin.
– Vastuu [tällaisten kampanjoiden ehkäisemisestä] on ennen kaikkea Metalla ja muilla sosiaalisen median jäteillä. Niiden pitäisi pystyä parempaan, Bauchaud sanoo.
Euroopan komissio tutkii parhaillaan, rikkoiko Meta digitaalisen palveluasetuksen (DSA) velvotteita EU-vaalien alla.
Pohjoismaissa ei merkkejä isoista disinformaatio-operaatioista
Näyttää siltä, että laajat disinformaatiokampanjat keskittyivät EU-vaalien alla nimenomaan suuriin Keski-Euroopan maihin.
Esimerkiksi suomalainen Faktabaari ei havainnut merkittäviä Pohjoismaihin kohdistettuja uusia disinformaatiokampanjoita vaalien alla.
Ruotsissa paljastui toukokuussa ruotsidemokraattien trollitehdas, jonka kautta muun muassa ylläpidettiin erilaisia muita puolueita solvaavia trollitilejä.
Mikään somealusta ei saa puhtaita papereita
Espanjalainen faktantarkistusjärjestö Maldita seurasi vaalien aikana, kuinka eri sosiaalisen median alustat reagoivat valheellisiksi todistettujen vaaliviestien levittämiseen.
Tulosten mukaan heikoimmin pärjäsivät videopalvelu Youtube ja pikaviestipalvelu X.
Youtube jätti merkitsemättä tai poistamatta peräti 75 prosenttia videoista, joissa oli valheellista sisältöä. X jätti 70 prosenttia samanlaisista viesteistä vaille toimenpiteitä.
Kaikkiaan tutkimusta varten käytiin läpi noin 1 400 sellaista sosiaalisen median viestiä ja videota, jotka eri faktantarkistajat olivat todenneet valheellisiksi.
Raportin mukaan eniten disinformaatiota levitettiin maahanmuutosta ja vaalien rehellisyydestä.
Youtube ja Tiktok eivät kumpikaan poistaneet tai merkinneet yhtäkään videota, jossa esitettiin maahanmuuttoon liittyviä valheita.
