Lihantuotannon tulevaisuutta on tänään pohdittu kansainvälisessä Agri Benchmark Global forumissa Seinäjoella.
Kongressi järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Paikalla oli alan asiantuntijoita kuudelta eri mantereelta yhteensä 26 maasta.
Globaali tilannekuva on erilainen kuin kansallinen.
Maailmanlaajuisesti lihantuotanto kasvaa, ainoastaan Euroopassa se on vähentynyt.
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) näkee suomalaisen lihantuotannon kilpailukykyisenä jatkossakin. Kestävä, taudeista ja antibiooteista vapaa tuotantotapa on ministerin mukaan Suomen kilpailuvaltti kansainvälisillä markkinoilla.
– Nämä ovat yhä kasvavia vahvuuksia kansainvälisillä ruokamarkkinoilla, hän toteaa.
Kotimaassa ministerin suurin huoli kohdistuu siihen, kuka lihaa jatkossa tuottaa. Koko EU:n laajuisesti tuottajista alle 40-vuotiaita on vain 12 prosenttia. Suomessa luku on 15 prosenttia.
– Olen ajatellut, että Suomessa luku on surkea, mutta jossain muualla se on vielä huonompi.
Essayahin mielestä tulevaisuuden uskoa on jotenkin pyrittävä luomaan nuoriin. Hänen mukaansa yksi tekijä on koulutus, mutta avainasemassa on kuitenkin tuotannon kannattavuus.
– Kukapa haluaisi alalle, josta ei saa kunnolla leipäänsä hankittua.
Vertailu kirkastaa omia vahvuuksia
Broilerituottaja Juha Kiviniemi on vaihtamassa ajatuksia paneelissa, jossa mukana on edustus muun muassa Isosta-Britanniasta ja Etelä-Afrikasta.
Kiviniemi isännöi 110 000 broilerin tilaa Jalasjärvellä. Siipikarjan osalta tulevaisuuden näkymät ovat kohtalaisen hyvät, sanoo Kiviniemi.
Kulutus kasvaa Suomessa ja maailmalla.
Vaikka kongressin puheenvuorot eivät Kiviniemelle tuoneet varsinaisia yllätyksiä, oli avartavaa kuulla näkemyksiä muulta maailmasta.
– Kun ensimmäistä kertaa ollaan tällä tavalla koolla, voidaan vertailla. Vahvistui kuva siitä, että ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta olemme Suomessa etulyöntiasemassa.
Samoilla linjoilla on Atria Suomen lihaliiketoiminnan sekä vienti- ja teollisuuskaupan johtaja Markku Hirvijärvi.
Hän näkee mahdollisuuksia myös naudan- ja sianlihan tuotannossa, vaikka niiden kulutus ja tuotanto Suomessa ovat selvässä laskussa.
– Tuotanto kasvaa muualla maailmassa, jossa vastuullisuuden kuva ei ole ihan samanlainen, toteaa Hirvijärvi.
Paine eläinten hyvinvoinnin parantamiseen kasvaa
Maailmalla siipikarjatilojen riesana ovat eläintaudit. Suomessa tilanne on toistaiseksi hyvä, mutta siihen ei voi tuudittautua, sanoo broilerituottaja Juha Kiviniemi.
– Monessa maassa lintuinfluenssa jyllää niin, että se vaikuttaa jo tuotantoon.
Eläinten hyvinvointi ja tuotannon eettisyys ovat yhä enemmän esillä, kun lihantuotannosta puhutaan.
Kiviniemi uskoo suomalaisten tuottajien olevan vahvoilla molemmilla osa-alueilla, mutta paine jatkuvista parannuksista on koko ajan olemassa.
– Jos lihan hinta laskee liikaa tai eläinten hyvinvointiin tulee vaatimuksia, jotka vaarantavat kilpailukyvyn, se on uhka suomalaiselle tuotannolle.
