Seinäjoen Tangomarkkinat täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Tangomarkkinoiden huippuvuodet elettiin 1990-luvulla, ja suurimmat kävijäluvut nähtiin 2000-luvun alussa.
Tähän juttuun olemme poimineet arkistojen aarteita menneiltä vuosikymmeniltä.
Tangomarkkinoiden ensimmäinen vuosi alkoi taloudellisesti vaatimattomasti: sen budjetti oli 65 000 markkaa vuonna 1985. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1991 se oli kasvanut jo kolmeen miljoonaan markkaan.
90-luvun lama ei näkynyt Tangomarkkinoilla. Syvimmässä lamassa, vuonna 1994 tapahtuma teki jopa siihenastisen ennätyksensä niin yleisön kuin kilpailijoidenkin määrässä.
Vuonna 1994 tangokuninkaaksi kruunattiin porilainen Sauli Lehtonen. Lehtosen tavaramerkki oli laulaa silmät kiinni, koska hän pelkäsi unohtavansa sanat silmät auki. Lehtonen kuoli vuotta myöhemmin hirvikolarissa vasta 20-vuotiaana.
Tässä jutussa vuonna 1994 tangokuningattareksi valittu Tiina Räsänen muistelee kollegaansa:
Kaikkien aikojen tangokuninkaalliset: Sauli Lehtonen 1994
Kaikkien aikojen suurin osallistujamäärä laulukilpailussa oli vuonna 1996, kun osallistujia oli yli 1 700. Suurimmat kävijäluvut nähtiin puolestaan vuonna 2001, kun Tangomarkkinoilla vieraili 125 655 ihmistä.
Näin tyypillistä tangomarkkinakävijää kuvaili Ylen toimittaja uutisissa vuonna 1995:
– Hän on aikuinen, alle viisikymppinen, musiikkia, ja tanssia harrastava kontakti-ihminen, joka haluaa seuraa oman perhepiirinsä ulkopuolelta. Tämä on tangomarkkinavieraan muotokuva. Tangomarkkinoille kuuluu korva korvassa oleva tanssi.
Tangomarkkinoiden oli pakko uudistua
Yleisöennätyksestä huolimatta vuoden 2001 Tangomarkkinat oli tappiollinen. Sen myötä tapahtumaa herättiin uudistamaan.
Musiikkitarjontaa alettiin uudistaa kovalla kädellä, ja tavoitteena oli houkutella aiempaa nuorempia kävijöitä. Vuonna 2008 luotiin myös tangojuniorikilpailu, jolla alettiin siirtää tangokulttuuria seuraaville sukupolville.
Tangolaulukilpailukin on kokenut monia muutoksia vuosien aikana. 2009 alettiin kruunata vain yksi tangokuninkaallinen. Näin toimittiin kuitenkin vain neljä vuotta, ja sen jälkeen on jälleen kruunattu vuosittain tangokuningatar ja -kuningas.
2010-luvulle tultaessa tangolaulukilpailuun osallistuvien ei odotettu laulavan enää pelkkää tangoa, vaan myös iskelmää. Sillä pyrittiin laajentamaan yleisöpohjaa.
Korona söi yleisömääriä
Koronapandemia laittoi Tangomarkkinat tauolle kahdeksi vuodeksi. Ennen sitä kävijäluvut olivat tasaisesti 100 000 tienoilla, mutta pandemian jälkeen vastaaviin lukuihin ei ole enää päästy.
Viime vuosina tapahtuman kävijämäärä on ollut 40 000-45 000 kävijää.
Tangomarkkinoiden toimitusjohtaja Pasi Ojala ei realistisesti usko, että kävijämäärä nousisi enää yli sadantuhannen.
– Tuollaisen kävijämäärän saaminen vaatisi minusta musiikkibisneksenkin muuttumista, Ojala sanoo.
Tänä vuonna Tangomarkkinat on ensimmäistä kertaa kutsunut paikalle 18–24-vuotiaita nuoria aikuisia, jotka pääsevät torstaina ilmaiseksi tangokadulle.
Vuosi sitten juhlittiin tangon 110-vuotista taivalta, sillä tango saapui Suomeen vuonna 1913. Tango ei ole suomalainen keksintö, mutta suomalaiset ovat kehittäneet siitä oman versionsa.
– Mitä murheellisempi tango on, sitä enemmän me sitä rakastamme, sanoi M.A.Numminen Ylelle vuonna 1998.
Juttua korjattu 12.7.2024 klo 16:40 Tangomarkkinoille kutsuttujen ikäraja korjattu.
