Eduskunnan äänin 167–31 hyväksymä käännytyslaki on kiinnostanut myös maailmalla. Lakiin katsottiin jo ennen sen hyväksymistä liittyvän useita ongelmia kansainvälisen lain ja ihmisoikeussopimusten kannalta.
Uusi käännytyslaki mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen keskeyttämisen, mikäli Venäjä ohjaa tarkoituksella ihmisiä Suomen rajalle.
Siirtolaisuutta tutkinut Tampereen yliopiston apulaisprofessori Anitta Kynsilehto sanoo, että laki voi asettaa Suomen oikeusvaltiotoiminnan kyseenalaiseksi.
– Oikeusoppineet ovat osoittaneet, että koska laki olisi EU-oikeuden vastainen, tulisi se jossain vaiheessa käsiteltäväksi EU-tuomioistuimeen, Kynsilehto totesi ennen perjantain äänestyksen läpimenoa.
Ainakin nämä kolme asiaa ovat oikeusoppineiden mukaan käännytyslaissa ongelmallisia.
1. Käännytyslaki sotii EU-oikeutta vastaan
EU-lainsäädännön tasolla suurin ongelmakohta koskee palautuskieltoa.
Palautuskielto tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa alueelle, jossa häntä uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus, vaino tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava kohtelu.
Palautuskiellosta määrätään kansainvälisissä sopimuksissa. Laki on vahvistettu myös EU-oikeudessa, ja lain rikkominen voi siksi saattaa Suomen EU:n tuomioistuimeen, Kynsilehto sanoo.
Lisäksi käännytyslaki on apulaisprofessorin mukaan vastoin myös muuta EU:n turvapaikkalainsäädäntöä.
2. Käännytyslaki on kansainvälisten sopimusten vastainen
Käännytyslain katsotaan rikkovan laajemminkin kansainvälisiä sopimuksia.
Esimerkeiksi Kynsilehto nostaa YK:n pakolaissopimuksen sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen.
Kevään ja kesän aikana Suomeen onkin vedottu useilta kansainväliseltä tasolta. Kielteisen kantansa käännytyslakiin on ilmaissut muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu Michael O'Flaherty sekä muut kansainväliset ihmisoikeustoimijat, kuten YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.
3. Rajavartioiden kohtuuton vastuu
Yksi suurimmista ongelmakohdista käännytyslaissa on apulaisprofessorin mukaan rajavartijoiden vastuiden epäselvyydet.
Eduskunnan päätettyä käännytyslain läpimenosta – ja siten kansainvälisten sopimusten rikkomisesta – tulee yksittäisistä rajavartijoista lakia toimeenpanevia henkilöitä.
– On argumentoitu, että käännytyslain toimeenpanossa yksittäiselle rajavartijalle jäävä vastuu olisi kohtuuton, Kynsilehto sanoo.
Käytännössä rajavartijan tehtäväksi jäänee arvioida, ketkä turvapaikanhakijat ovat niin haavoittuvassa asemassa, että heidän hakemuksensa on otettava vastaan.
Erityisesti turvapaikanhakijoiden rajallinen mahdollisuus valittaa rajavartioiden tekemistä päätöksistä on Kynsilehdon mukaan ongelmallinen.
– Mitkä sitten ovat tosiasiassa ne mahdollisuudet valittaa päätöksestä, joka tapahtuu tuollaisessa hyvin lyhyessä kohtaamisessa, todennäköisesti vieläpä ilman yhteistä kieltä? apulaisprofessori kysyy.
– Tämä rajavartijoiden vastuukysymys on yksi, jota ei nähdäkseni ole mitenkään ratkaistu.
