Vielä jokin aika sitä ukrainalaisille annettava apu oli sitä, että neuvottiin prepaid-liittymien kanssa ja jaettiin vaatteita ja ruokaa: nyt ihmiset tarvitsevat yhä enemmän psykoemotionaalista apua.
Näin ukrainalaisten auttamista Suomessa kuvailee Vallilassa toimivan ukrainalaisten apukeskuksen pääkoordinaattori Tanja Mustonen.
Ukrainalaisten apukeskus on toiminut hyökkäyssodan alusta alkaen. Sen toimintaa pyörittää Ukrainalaisten yhdistys Suomessa, mutta jaettavat tavarat ja elintarvikkeet tulevat lahjoituksina yksityisihmisiltä ja yrityksiltä.
Osa keskuksessa kävijöistä on paennut Suomeen jo yli kaksi vuotta sitten Venäjän hyökkäyssodan alettua, osa myöhemmin.
Alussa tuen tarve on humanitaarista ja välittömiin tarpeisiin vastaamista, mutta ajan kuluessa ja alun kriisin pitkittyessä tunteet nousevat pintaan.
– Ihmiset kaipaavat enemmän psyykkistä ja emotionaalista apua sekä enenevissä määrin tietoa arjen aloittamisesta Suomessa, Mustonen kuvailee.
Keskuksessa autetaan Kelan papereiden täyttämisessä, veroasioissa ja suomen kielen opiskelun kanssa. Kaikkeen vapaaehtoisetkaan eivät pysty, mutta koettavat auttaa parhaansa mukaan.
– Kun sota jatkuu, muuttuu myös se, millaista apua tarvitaan, Mustonen kertoo.
Kuluneen vuoden aikana yhä useampi ukrainalainen on alkanut myös opiskella tosissaan suomea, Mustonen sanoo.
He ovat hänen mukaansa ymmärtäneet, että eivät pääse takaisin kotiin niin nopeasti kuin ajattelivat aluksi, jos välttämättä ollenkaan.
– Monilla ei ole enää kotia mihin palata. He luovat nyt uutta elämää Suomessa.
Ihmiset pakenevat yhä Ukrainasta
Ukrainalaisia tulee yhä Suomeen hakemaan tilapäistä suojelua.
Ukrainasta pakenevien määrä ei ole yhtä korkea kuin kaksi ja puoli vuotta sitten sodan alettua, mutta viime kuukausina määrä on silti kasvanut.
Kahden ja puolen vuoden aikana yli 70 000 ukrainalaista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta.
Alkuvuodesta hakemuksia jätettiin noin 700–800 kuukaudessa, kesää kohden hakemusten määrä on ollut koholla. Toukokuussa hakemuksia jätettiin noin tuhat, kesäkuussa jo lähemmäs kaksi ja puoli tuhatta.
Maahanmuuttoviraston mukaan kesän piikki johtuu myös kausityöntekijöistä, jotka tulevat Suomeen kesäksi töihin tilapäisen suojelun luvalla.
Tilapäisen suojelun luvan käsittelyaika on keskimäärin noin viikko, kausityöntekijän luvan käsittelyaika on tällä hetkellä noin yhdestä kahteen kuukautta, vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi Maahanmuuttovirastosta sanoo.
Tilapäisen suojelun status ei rajoita töiden tekoa.
– Tällä hetkellä tilapäisen suojelun statusta on jatkettu maaliskuuhun 2026 asti. Sen jälkeisen ajan osalta ei ole vielä päätöksiä. Se on yleiseurooppalainen poliittinen päätös, Nurmi sanoo.
Ukrainalaisten maahanmuuton ansiosta joissain päin Suomea päästään väestöennusteissa plussan puolelle: esimerkiksi Varsinais-Suomessa väestönkasvu on kiihtynyt heidän ansiostaan.
Muutos voi olla pysyvämpää. Sisäministeriö teetti loppuvuodesta 2023 kyselyn, jonka mukaan ukrainalaisista reilu 50 prosenttia piti mahdollisena Suomeen jäämistä myös siinä tapauksessa, että paluu Ukrainaan olisi mahdollista.
Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainassa ei ole osoittanut lientymisen merkkejä, vaan iskuja tehdään yhä.
Heinäkuun alkupuolella Venäjä iski lastensairaalaan Kiovassa sekä useisiin muihinkin Ukrainan kaupunkeihin.
Tanja Mustosen mukaan muutaman viime kuukauden aikana ukrainalaisia on tullut taas hieman enemmän pakoon maan tilannetta. Se on näkynyt Vallilan apukeskuksessa.
Hän arvelee sen johtuvan siitä, että Venäjä on hyökännyt moniin kaupunkeihin ja pommittanut infrastruktuuria. Se on vaikeuttanut esimerkiksi sähkön saamista, ja sähkökatkot voivat olla pitkiä.
