Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä.
PARIISI. Olympialaisiin ensimmäisenä suomalaisurheilijana saapuneella Kalle Koljosella oli melkoinen matka harjoituksiin sulkapallon kisapaikalle.
– Bussikuski pysäytti varmaan kymmenen kertaa matkalle tänne. Auto sammui. Jäätiin kerran tunneliinkin jumiin, kun hän ei osannut painaa kaasua kunnolla, Koljonen naurahti Urheiluruudun suorassa lähetyksessä sunnuntai-iltana.
Koljosen matka suuntautui kuitenkin mielenkiintoiselle areenalle, joka on ollut ison kulissiväännön kohteena.
Amerikkalaismedia The Athletic uutisoi helmikuussa, kuinka koripalloväki olisi halunnut päästä uuteen halliin, jossa pelataan olympialaisten sulkapalloa.
Taustalla oli ketjureaktio: näihin kisoihin rakennetulla uintilajien areenalla ei pystyttykään järjestämään uintikisoja. Ne siirrettiin areenaan, missä piti olla voimistelua. Se taas siirettiin areenaan, missä piti olla koripalloa.
Koripallolle ei löytynytkään enää paikkaa Pariisista, vaan yksi kisojen suurlajeista siirrettiin yli 200 kilometrin päähän Pohjois-Ranskaan Lillen kaupunkiin. Koripallo työnnettiin siis ytimestä lähelle Belgian rajaa.
The Athleticin mukaan maailman parhaan koripalloliigan NBA:n sekä kansainvälisen koripalloliiton Fiban edustajat yrittivät kulisseissa saada koripalloa Pariisiin.
Heille tarjottiin koripalloon sopimatonta vanhaa messuhallia. Vastapallona koripallopamput yrittivät saada lajinsa sulkapallon olympia-areenaan.
Se kävi järkeen, sillä sulkapalloa pelataan koripalloa varten suunnitellussa areenassa. Tämän hallin rakennus rahoitettiin myös olympiarahaston rahoilla.
Pariisissa valmentanut ja sittemmin NBA:han siirtynyt Tuomas Iisalo on kuvaillut areenaa Euroopan hienoimmaksi koripallossa ja aivan uskomattoman näköiseksi kompleksiksi.
Sulkapallo piti kuitenkin pintansa.
– Kyllähän se vähän mykistyttää, että ollaan laitettu koripallo sivuun. En tiennyt tuota. Onhan tämä helkutin hulppea areena. Kiva olla täällä, Kalle Koljonen kuvaili, kun sai kuulla Yle Urheilulta taustaväännöstä.
Toisaalta hän ymmärtää, miksi sulkapallo sai pysyä helmikuussa avatulla ja 8 000 katsojaa vetävällä areenalla.
– Sulkapallo on myös globaali ja iso laji. Aasiassahan se on ihan ”powerhouse-laji”. Kun Aasiassa on hyvä sulkapalloilija, on rokkistara siellä. Samalla lailla kuin Pohjois-Amerikassa koripalloilijat ovat, NBA-seuraajaksi tunnustautuva Koljonen muistuttaa perspektiivistä.
Kova väite Pariisin kisapomon suhmuroinnista
The Athleticin mukaan kansainvälinen olympiakomitea jakaa olympialajit eri ryhmiin suosion perusteella. Tärkeimpiä lajeja suositaan päätöksenteossa.
Ykkösryhmässä ovat voimistelu, uinti ja yleisurheilu. Koripallo on kakkosryhmässä. Lajista löytyy myös kisojen kovapalkkaisimmat urheilijat.
Talouslehti Forbes listaa vuosittain maailman kymmenen kovapalkkaisinta urheilijaa. Tämän vuoden listalta löytyy kolme olympialaisisissa nähtävää koripalloilijaa: LeBron James, Stephen Curry ja Giannis Antetokounmpo.
Kymmenen kovimman listalta ainoastaan golfari John Rahm on ainoa muun lajin edustaja, joka kilpailee tämän kesän olympialaisissa. Jokainen kolmesta koripalloilijasta tienaa tänä vuonna yli 100 miljoonaa dollaria ja LeBron James ykköskoripallonimenä lähes 130 miljoonaa dollaria.
The Athleticin mukaan koripalloväen lisäksi Pariisin kaupungin viranomaisetkin yrittivät siirrättää sulkapalloa pois koripallon alta.
Lobbaus ei kuitenkaan onnistunut. The Athleticin mukaan koripalloväen katse kiinnittyi siihen, että Pariisin kisaorganisaation kakkospomona toimiva Étienne Thobois kuuluu myös kansainvälisen sulkapalloliiton johtokuntaan. The Athleticin mukaan osa koripallomaailmasta ei katsonut hyvällä Thobois’n eturitistiiritaa tilanteessa.
Paris Basketballin amerikkalainen pomo David Kahn hämmästeli The Athleticille, kuinka sulkapallopomonakin työskentelevä Thobois pystyi valitsemaan sulkapallolle hallin, mikä ”on olympialaisten ainoa uusi sisäpelihalli ja edustaa Pariisin koripalloperintöä”. Hän kaipasi vastauksia asiaan.
Ykköspomo Tony Estanguetin mukaan hän kuitenkin itse kävi keskustelut kansainvälisen koripalloliiton ja kansainvälisen olympiakomitean kanssa pelipaikasta. Hän piti naurettavana väitettä, että Thobois olisi päättänyt kisapaikasta.
Pariisin kaupungissa urheilusta vastaavan varapormestarin Pierre Rabadanin mukaan Thobois’n kieltäytymisen jälkeen heillä oli kuitenkin paljon painetta Thobois'n sulkapallotaustan takia.
Varapormestarin mukaan sulkapallolle ainoa järkevä muu ratkaisu olisi ollut mennä kaksi-kolme tuntia Pariisista poispäin. Pariisin kaupunki ja kisajärjestäjät päättivät, että sulkapallon siirtämisestä kauas pois olisi tullut liian kovat kustannukset.
Koripallon jatkopelit päästään myös käymään joka tapauksessa Pariisissa alkuperäisellä olympialaisten koripalloareenalla eli 16 000 katsojaa vetävällä Bercy Areenalla.
Pariisissa usean lajin suorituspaikat on rakennettu väliaikaisille areenoille vaikkapa Concorde-aukiolle. Sulkapallossa ei tulisi kuitenkaan vastaava kyseeseen tuulisyistä. Tosin Paris Basketball -pomo Kahnin mielestä on absurdia, että sulkapallolle ei pystynyt rakentamaan väliaikaista areenaa.
Kalle Koljonen pudistelee päätään, kun kuulee koripallopomon ajatuksesta.
– Meidän pallo on niin kevyt, että pienestäkin tuulenvirtauksesta pallo lentää pari metriä sivuun oletetusta paikasta. Ehkä tuo ehdotus kertoo, että ei tiedä lajista paljoa, Koljonen sanoo.
Yksi havainnollistava esimerkki tuulen vaikutuksesta oli nähtävissä jo sunnuntai-illan harjoituksissa. Kun kisajärjestäjät hienosäätivät vielä paikkoja kohdilleen areenassa, jäi hallin kenttätasolla yksi ovi auki areenassa. Sekin jo vaikutti pelaamiseen. Ovi pyydettiin sulkemaan, koska se oli alkuun ollut kiinni.
Hidas kenttä sulkapallomielessä
Koljonen kuvailee Pariisin olympia-areenaa sulkapallon kannalta hitaaksi kentäksi ja heittää puhuttelevan esimerkin.
– Nopeammissa halleissa pallo tulee lujempaa. Sulkapallon korkein mitattu lähtönopeus on yli 500 km/h ja hitaammassa hallissa voi mennä 50 km/h hitaammin, on helpompi puolustaa, Koljonen sanoo.
30-vuotias Koljonen näkee, että hidas kenttä voi sopia hänelle. Kymmenen vuotta sitten se olisi ollut hänen mukaansa huono juttu, koska Koljonen kokee olleensa vielä silloin kärsimätön ja hyökkäävä pelaaja.
Vuoden 2021 EM-pronssimitalistin alkulohko on kova. Vastaan tulee heti hallitseva maailmanmestari, thaimaalainen, Kunlavut Vitidsarn. Toinen vastustaja on mauritiuslainen Georges Julien Paul. Vain voittaja pääsee jatkoon ja 16 parhaan joukkoon.
Jopa presidentti joutui rauhoittelemaan hellehuolia
Hallitilanne sai The Athleticin mukaan kulisseissa jopa niin paljon kohinaa, että Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja NBA:n komissaari Adam Silver keskustelivat myös aiheen tiimoilta. Lillen alkulohkopelit pelataan nimittäin kaupungin jalkapallostadionilla.
Sinänsä temppu ei ole uusi, sillä kyseisellä stadionilla pelattiin jo koripallon EM-kisoja 2015. Tuolloin siellä väänsi Suomikin neljännesvälieräpelin Serbiaa vastaan. EM-kisat pelattiin kuitenkin tuolloin syyskuussa. Nyt pelataan keskellä kesää.
Yksi Silverin huolenaiheista Macronille oli mahdollinen kova kesähelle. Jalkapallostadionille kaivattiin ilmastointia, jotta ei tulisi loukkaantumisia. Macron vakuutti Silverille, että ilmastoinnit ja logistiikka-asiat hoituvat.
Ilmastointi on ollut jo ennen kisoja puheenaihe myös Pariisissa. Kisajärjestäjät päättivät ympäristösyihin vedoten, että kisakylän huoneisiin ei laiteta ilmastointia. Suomen joukkue päätti tuoda omat ilmastointilaitteensa mukanaan.
Sulkapalloedustajan mukaan ilmastointilaitteet ovat tulleet tarpeeseen.
– Huoneissa on ollut aika kuuma ilmastointilaitteiden kanssakin. Ilman niitä saisi hikoilla aika lailla, Koljonen kuvaili.
