Pariisin olympialaiset Ylen kanavilla 26.7.–11.8. Siirry kisasivustolle tästä. Kisojen koko ohjelman löydät täältä.
PARIISI. Kun Wilma Murto oli tasoonsa nähden romahtanut kahdeksanneksi Rooman EM-finaalissa, hän sanoi juhlivansa mieluummin olympia- kuin EM-kultaa, jollainen kotoa jo löytyy.
Takana oli loistavan hallikauden jälkeen iskenyt raju takaisku. Murron oikean jalan akillesjänne alkoi vihoitella Ranskan Rouenin rajusti pompottaneella vauhtiradalla käydyn seiväskilpailun jälkeen helmikuun lopussa.
Glasgow'n MM-hallikisojen karsinnassa ja loppukilpailussa se sanoi sopimuksen irti.
Kevät meni loistavaa ulkokautta enteilleen hallikauden jälkeen kuntouttaessa, mutta aika loppui Roomaa ajatellen hieman kesken. Kaikki näytti kuitenkin hyvältä kesäkuussa, kunnes.
– Roomassa takareisi meni, radiohiljaisuuta yli puolitoista kuukautta viettänyt Murto muisteli EM-kisojen tilannetta, jossa oikea takareisi repesi muutaman sentin matkalta. Uran päätavoite eli Pariisin olympiakisat muuttui mitalitavoitteesta jopa toiveajatteluksi.
– En ollut huolissani siitä, pääsenkö tänne, mutta elämäni kunnossa en tänne päässyt, Murto kertoi kisakylässä mediatilaisuudessa.
Sukua toisilleen
Murto oletti, että akilles- ja takareisivamma ovat sukua toisilleen.
– Ei urheilussa turhaan puhuta vammakierteistä.
Naisten seiväshypyn karsinta hypätään maanantaina ja loppukilpailu keskiviikkona.
Murto pääsi tämän viikon alussa hyppäämään muutaman kerran täysillä tai lähes täysillä vauhdeilla Kupittaan hallissa Turussa. Valmentaja Jarno Koivusen mukaan se oli tärkeää myös siksi, että saatiin tuntumaa siihen, miten jäykkiin seipäisiin Pariisissa kannattaa tarttua – tai kannattaako jäykimpiä eli hirmukuntoa vaativia putkia ottaa stadionille mukaan.
Nurmen ihmetemppu
Vielä ennen MM-hallikisoja puhuttiin jopa siitä, voisiko jo 15:nnet aikuisten arvokisansa hyppäävä Murto, 26, toistaa toisen turkulaisen eli Paavo Nurmen tempun 96 vuoden takaa: kolmen eri olympiaohjelmassa olevan yleisurheilulajin arvokisamitali yhden kalenterivuoden aikana. MM-hallit Glasgow'ssa, Rooman EM-kisat ja Pariisin olympiakisat.
Nurmi otti 1928 tietenkin kaikki mitalinsa olympiakisoista, jotka olivat ainoat arvokisat tuohon aikaan.
Nyt näyttää siltä, että absoluuttinen arvokisamenestys on Murron mittareilla otettavissa seuraavan kerran ensi vuonna Tokion MM-kisoissa. Samassa kaupungissa, jonka olympiakisoista hänen kahden vuoden menestysputkensa lähti vuonna 2021 liikkeelle.
Ranskassa uran piti huipentua, mutta siellä kaikki lähtikin menemään kohtalokkaasti pieleen.
Vaikka Murto olisi ollut parhaassa kunnossaan, ulkoratakauden neljän naisen tilastokärki on britti Molly Cauderyn johdolla hypännyt 492–485.
Se olisi tarkoittanut, että Murron olisi pitänyt jopa parantaa ennätystasoaan saadakseen olympiamitalin ja nostaa perustasoaan hujakoille 478–482.
Mikään ei tosin ennen kauden ensimmäistä vammaa viitannut siihen, ettei tällainen kehittyminen olisi ollut mahdollista.
