Peliriippuvuudesta kärsineet ihmiset ihmettelevät hallituksen halua avata Suomen rahapelimarkkinat ulkomaalaisille nettikasinoille.
– Pahoin pelkään, että peliongelma räjähtää tämän myötä, sanoo entinen jalkapalloilija ja ex-peliriippuvainen Pele Koljonen.
Koljonen on yksi monista peliriippuvuudesta kärsineistä, jotka kertovat tarinansa Anssi Koskisen tietokirjassa Uhkapeli ja epätoivo (Teos-kustantamo).
Kirja piirtää surullisen kuvan ihmisistä, joiden elämässä pelaaminen on ottanut vallan tuhoten talouden ja ihmissuhteet.
Esimerkiksi Niko Wirtasen kohdalla tilanne oli niin toivoton, että hän harkitsi itsemurhaa.
– Jos ulkomaalaiset kasinot saavat mainostaa täällä, uskon, että peliongelma pahenee tosi paljon, Wirtanen toteaa.
Hallitus perustelee lakimuutosta muun muassa pelaamisen haittojen vähentämisellä. Pelaaja voisi halutessaan asettaa eston kaikkien lisenssin saaneiden yhtiöiden rahapeleihin peliestorekisterin kautta.
Koskinen ei kuitenkaan usko, että hallituksen esitysluonnos uudeksi rahapelilaiksi vähentää pelaamisen haittoja, vaan päinvastoin pahentaa niitä.
– Lisenssijärjestelmän ulkopuolelle jää edelleen kymmeniä pelisivustoja. Kun peliongelmainen ihminen haluaa pelata, hän pelaa niillä.
”Maksuliikenne-estot eivät ole toimiva keino”
Uudessa rahapelilaissa säädettäisiin myös toimilupajärjestelmän ulkopuolisen pelitarjonnan ja markkinoinnin rajoittamisesta maksuliikenne-estoilla.
Tältä osin esitysluonnos on saanut skeptisen vastaanoton Finanssiala ry:ltä, jonka mukaan jo nyt voimassa olevan arpajaislain maksuliikenne-estot eivät ole tähänkään mennessä toteutuneet hyvin, koska peliyhtiöt kiertävät niitä tehokkaasti.
”Kielletyn rahapelitoiminnan estämisessä maksuliikenne-estot eivät ole toimiva keino”, Finanssiala toteaa lausunnossaan.
Lisenssin saaneet peliyhtiöt saisivat mainostaa pelejään Suomessa, jos ne noudattavat Suomen säädöksiä ja maksavat tänne veroja. Vaikka mainostaminen olisi säänneltyä ja rajoitettua, se todennäköisesti lisää pelaamisen haittoja, toteaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston muistio.
Professori: Mainonta saa aikaan himon pelaamiseen
Peliriippuvaisen aivot saavat pelaamisesta euforisen dopamiiniryöpyn, joka vastaa ruuan tai seksin tuomaa mielihyvää, kertoo Turun yliopiston neurologian professori Juho Joutsa.
Joutsan mukaan mainonta saattaa peliriippuvaisen suuren kiusauksen partaalle.
– Mainonnan tarkoitus on herättää ehdollistunut reaktio. Se saa aikaan dopamiinivasteen ja sitä kautta himon pelaamiseen.
Mitä pidemmälle addiktio on kehittynyt, sitä vaikeampaa riippuvaisen ihmisen on hallita tekemisiään.
– Addiktoituneen ihmisen aivoissa on tapahtunut muutoksia. Tällaiset yksilöt ovat haavoittuvaisessa asemassa, ja heitä pitäisi suojella.
Pele Koljonen tietää omasta kokemuksestaan, miten mainonta vaikuttaa peliriippuvaiseen.
– Jo sähköposti pelikasinolta riitti houkuttelemaan pelaamisen pariin.
Velkoja yksiön edestä
Nyt 35-vuotias Koljonen jäi koukkuun pelaamiseen, kun jalkapalloura päättyi loukkaantumiseen. Elämässä oli tyhjiö, joka piti täyttää. Kun urheilu ei enää tuonut jännitystä, sitä piti saada pelaamisesta.
Koljosen oli pakko lopettaa pelaaminen, kun hän ei saanut enää mistään rahoitusyhtiöstä lainaa.
– Kaikki sukulaisetkin oli kupattu läpi.
Maksamattomia velkoja on edelleen niin paljon, että summalla saisi yksiön hänen kotikaupunkinsa Kuopion keskustasta.
Junnuvalmentajan tuloilla velkojen lyhentäminen vie pitkän aikaa, mutta Koljonen on tyytyväinen elämäänsä. Hän ei ole syrjäytynyt, kuten moni muu peliongelmainen on.
– Olen ollut sikäli onnekas, että minulla on hyvä tukiverkosto. Perhe ja nykyinen kumppani tietävät asian, josta on avoimesti puhuttu. Hän ymmärtää, että menneisyydessä on tullut törttöiltyä.
Myös kolmekymppinen Niko Wirtanen on ollut jo pari vuotta pelaamatta.
”Isoin ongelma on häpeä”
Wirtanen aloitti pelaamisen alaikäisenä huoltoasemien pelikoneilla.
Ajatukset pyörivät aina rahansaamisen ympärillä. Hän kertoo olleensa nuoresta pitäen luottotiedoton, sillä hänen isänsä oli ostanut auton hänen nimiinsä ja häipynyt.
18-vuotiaana Wirtanen siirtyi sujuvasti nettikasinoiden pariin ja otti isoja kulutusluottoja. Jopa töissä käymisestä tuli vaikeaa pelaamisen vuoksi.
– Olen ottanut pari kertaa lopputilin ja saanut ainakin kerran potkut sen takia.
Ajoittain hän oli niin masentunut, ettei päässyt sängystä ylös. Mikään ei tuntunut miltään, paitsi pelaaminen. Synkimpänä hetkenään hän mietti parvekkeen kaiteella, toisiko alashyppääminen tuskattoman kuoleman.
– Isoin ongelma on häpeä, kun piilottelee asiaa. Tulee valehdeltua ihmisille ja siitä tulee kierre. Yrittää keksiä, mistä saa rahaa lainaksi.
Pari vuotta sitten Wirtanen havahtui, kun hän voitti yhdessä pelissä kymppitonnin. Sillä hän olisi kuitannut senhetkiset velkansa, mutta hän pelasikin lisää ja hävisi vielä parikymmentä tuhatta enemmän.
Silloin hän tajusi lopettaa pelaamisen. Hän kertoo maksaneensa viimeisen ulosottovelkansa tänä kesänä.
Nykyään Wirtanen työskentelee rakennusalalla ja auttaa muita peliongelmaisia Sospedin vertaistukitoiminnassa.
Ongelman tunnustaminen auttaa
Kirjailija Koskinen on itsekin kärsinyt aikoinaan peliongelmasta.
Hän oli viehättynyt pokerista ja vedonlyönnistä, joita hän pitää taitopeleinä. Raskaan elämänjakson aikana pelaaminen kuitenkin lisääntyi siinä määrin, että se alkoi näkymään negatiivisesti hänen taloudessaan. Hän alkoi pelaamaan myös aiemmin halveksimiaan kasinopelejä.
– Hoidin pelaamisella ahdistusta ja stressiä. Huomasin, että pelaan liikaa. Päätin, että tämä pitää lopettaa, mutta se ei ollutkaan ihan helppoa.
Pelaamisen hallintaan saamisessa Koskista auttoi se, että hän tunnusti ongelman läheisilleen.
– Näin ovat kertoneet kaikki muutkin kirjassani haastatellut ihmiset, että se on ensimmäinen tärkeä askel, mutta kyllä siinä meni oma aikansa ennen kuin sain itseni taas takaisin ja tekemiseni hallintaan.
Yle on haastatellut kaikki jutussa kommentoivat ihmiset.
Juttua on muokattu 26.8. klo 11:10. Finanssivalvonta on muutettu Finanssialaksi.
