Koulujen alkamista ovat värittäneet ikävät uutiset väkivaltarikoksista, joiden uhreina on ollut alaikäisiä. Esimerkiksi Jyväskylän puukotuksessa myös tekijäksi epäillään alle 15-vuotiasta lasta.
Poliisin tilastot puolestaan kertovat, että alle 15-vuotiaat syyllistyvät entistä useammin niin pahoinpitelyihinkin kuin ryöstöihin. Ikäryhmän tekemien väkivaltarikosten määrä alkoi nousta vuosikymmenen alussa ja kasvu näyttää jatkuneen tänä vuonna.
Yle pyysi poliisihallitukselta alaikäisten väkivaltarikoksia koskevat tiedot alkuvuoden ajalta sekä vertailutiedot aiemmilta vuosilta. Niissä on kuvattu poliisin selvitetyiksi kirjaamien ryöstö- ja pahoinpitelyrikosepäilyjen määrä ikäluokassa ja näiden rikosten yritykset.
Tilastoista on aiemmin uutisoinut Helsingin Sanomat.
Poliisi: Teoista ilmoitetaan herkemmin
Alaikäisten rikollisuuteen keskittyneen Helsingin poliisin nuorisoryhmän rikoskomisario Marja Väätti sanoo, että osa määrien kasvusta voi johtua siitä, että alaikäisten väkivallantekoja ilmoitetaan entistä herkemmin poliisille.
– Voi olla tietenkin, että myös ne teot itsessään ovat lisääntyneet. Ihmiset myös kokevat väkivallaksi ja rikokseksi sellaiset asiat, mitä ehkä aikaisemmin ei sitten poliisille ole ilmoitettu.
Ilmoituksia tekevät niin rikosten uhrit, heidän huoltajansa kuin koulutkin. Väätin mukaan epäillystä väkivaltarikoksesta tuleekin ilmoittaa ja vieläpä mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen.
Alle 15-vuotias ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, eikä poliisi siksi pääsääntöisesti suorita tilanteissa esitutkintaa, vaan ilmoittaa tapahtuneen sosiaaliviranomaisille. Korvausvastuu sen sijaan voi ulottua myös lapsiin.
Väätti toteaa, että väkivaltarikoksiin syyllistyy joka tapauksessa vain hyvin pieni osa nuorista. Tuosta joukosta on rikoskomisarion mukaan syytä kantaa syvää huolta.
– Niillä nuorilla, jotka syyllistyvät vakaviin, henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, se rikoskierre tuntuu olevan usein todella syvä.
Tutkija: Lyömistä ja nöyryyttävää kuvaamista
Nuorten tekemien väkivaltarikosten piirteitä tutkinut keskusrikospoliisin tutkija Laura Heiskanen toteaa, että alaikäisten rikokset kohdistuvat pääasiassa toisiin alaikäisiin. Ryöstöjä tehdään usein valvomattomilla julkisilla paikoilla, kuten kaduilla ja bussipysäkeillä.
– Väkivallan muotona on useimmin lyöminen. Etenkin näissä ryöstöissä on usein mukana myös teräaseita, Heiskanen toteaa.
Viime vuosien uusi ilmiö on nöyryyttäminen. Uhrin pahoinpitelyä saatetaan esimerkiksi kuvata.
– Uhrille tehdään tai hänet pakotetaan tekemään asioita uhkaamalla tai käyttämällä väkivaltaa. Esimerkiksi pyydetään polvistumaan tai pyytämään anteeksi jotain asiaa.
Myös Heiskanen korostaa varsinkin törkeisiin rikoksiin syyllistyvien alaikäisten hyvin rajallista määrää. Tapaukset ovat kuitenkin kiistatta lisääntyneet.
Ryöstörikollisuuden määrä on kasvanut sekä ulkomaalaistaustaisilla että suomalaistaustaisilla nuorilla, mutta nousu on ollut merkittävämpää ulkomaalaistaustaisilla.
Asiantuntija: ainakin kolme syytä
Alle 15-vuotiaiden tekemien väkivaltarikosten kasvun syyt saavat sekä poliisin että kriminologit mietteliäiksi. Tosiasia on, että syytä ei tarkasti tiedetä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja oikeuspsykologian dosentti Taina Laajasalo nostaa kuitenkin esiin kolme tekijää.
– Ensimmäinen on väkivaltakuvaston leviäminen, jossa sosiaalisella medialla on iso osa.
Toiseksi nuorten tekemien rikosten määrä kasvaa samaan aikaan, kun yhä useampi nuori kertoo voivansa henkisesti huonosti.
– Vaikka kyse ei välttämättä ole samoista nuorista, niin systeemisesti nämä asiat todennäköisesti vaikuttavat toisiinsa.
Kolmanneksi tekijäksi Laajasalo nimeää polarisaation nuorten keskuudessa: pienellä joukolla menee entistäkin huonommin.
– Heillä on enemmän erilaisia lapsuusajan haitallisia kokemuksia, tietynlaista näköalattomuutta ja mahdollisuuksien puutetta. Me emme ehkä pysty tätä joukkoa lapsia ja nuoria auttamaan oikea-aikaisesti, Laajasalo sanoo.
