Lappilaisia yrityksiä herätellään havahtumaan Nato-toiminnan laajentumisen avaamiin mahdollisuuksiin. Bisnestä voi päästä tekemään yhtä hyvin hampurilaisilla ja pizzalla kuin konepajatuotteilla tai kuljetuspalveluilla.
Puolustus- ja turvallisuushankintoihin erikoistunut asiantuntija, asianajaja Juhani Matinlassi uskoo, että Natoon liittyvän toiminnan lisääntyminen voi luoda taloudellisesti merkittävää liiketoimintaa lappilaisille yrityksille.
– Puolustushankintojen volyymi on varsin suuri, pelkästään Puolustusvoimat hankkii 1,3 miljardilla vuosittain ja Naton eurooppalaiset jäsenmaat 350 miljardilla eurolla. Tietysti jos puhutaan kansainvälisten joukkojen hankinnoista Lapissa, niin uskaltaisin luvata miljoonaluokkaa. Volyymit ovat toki vielä hämärän peitossa.
Matinlassin mukaan kansainvälisten harjoitusten lisääntyminen sisältää lappilaisyrityksille väistämättä realistisia liiketoimintamahdollisuuksia. Lapissa on vähän perinteiseksi puolustusteollisuudeksi miellettävää yritystoimintaa, mutta kansainväliset joukot tarvitsevat vääjäämättä myös logistiikan tukea.
– Tämä tarkoittaa tilauksia muun muassa kuljetusyrityksille ja konepajateollisuudelle, mutta myös sitä, että lappilaisilla yrityksillä on mahdollisuus päästä osaksi puolustusteollisuuden alihankintaketjuja. Kansainväliset joukot käyttävät myös tavallisia paikallisia palveluita, ravintolapalveluista alkaen, Matinlassi sanoo.
Kemin satama hyötyy Lappiin sijoitettavista joukoista
Nato-jäsenyys on jo näkynyt Lapissa, muun muassa sotaharjoituksina sekä Kemin sataman hyödyntämisenä. Tuoreen tiedon mukaan Lappiin, joko Rovaniemelle tai Sodankylään, mahdollisesti sijoittuu FLF-joukkojen esikunta.
– Kemin satama on strategisesti hyvin tärkeä. Syväsatamana se käy sotasatamaksi, ja sen sijainti sekä Meri-Lapin ekosysteemi on hyvä. Jos esikunta sijoitetaan Lappiin, sillä on oma suuri merkityksensä.
Matinlassi kannustaa yrityksiä seuraamaan tilannetta aktiivisesti. Natolla on omat kanavansa, joissa he ilmoittavat hankintatarpeistaan, Puolustusvoimat käyttää perinteistä julkisten hankintojen Hilma-kanavaa.
– Täytyy olla hereillä ja ottaa asioista selvää. Hyvä yhteydenpito Suomen Puolustusvoimiin voi olla hyvä tapa aloittaa, koska minä uskon, että siellä kyllä mielellään neuvotaan myös eteenpäin, Matinlassi vinkkaa.
Toistaiseksi muut Pohjoismaat ovat olleet Suomea aktiivisempia Natoa kohtaan. Naton listoille on rekisteröitynyt suomalaisia yrityksiä hieman alle 1800. Vastaavasti tanskalaisia on yli 10 000 ja ruotsalaisia melkein saman verran. Norjalaisyrityksiä listalla on lähes 6800. Virolaisia puolestaan on selvästi vähemmän, noin 650.
