Lapin kunnista ainoastaan Kemi on hakenut harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta tälle vuodelle. Kemi hakee kolmea miljoonaa euroa.
Kaupunki perustelee tarvetta erityisesti negatiivisella valtionosuudella. Se tarkoittaa, että tänä vuonna Kemi maksaa valtiolle 2,6 miljoonaa euroa palveluista, jotka valtio on määrännyt ja luvannut rahoittaa.
– Tilanne on aivan absurdi. Perustuslakivaliokunta on todennut useita kertoja, että sote-uudistuksessa ei tulisi syntyä tällaista tilannetta. Valtiovarainministeriö ei ole kyennyt ratkaisemaan aiheuttamaansa vääristymää, kommentoi Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
Lisäksi Kemin taloutta haastavat aikaisemmilta vuosilta kertyneet alijäämät, asukasluvun lasku sekä korkea työttömyys ja lainamäärä.
Kemissä on tehty iso talouden sopeutusohjelma
Kemi päätti vuonna 2022 kaikkiaan 4,7 miljoonan euron taloussopeutuksista. Kaupunki on myös selvittämässä ensi vuoden toukokuun loppuun mennessä omaisuuden myyntimahdollisuuksia.
– Tästä ei ole vielä mitään tiedotettavaa, Ruotsalainen sanoo.
Kemin 11 miljoonan alijäämä on tarkoitus kattaa mahdollisella omaisuusjärjestelyllä suunnitelmakaudella eli vuoden 2027 loppuun mennessä.
Asukasluvun vähenemiseen reagoiminen palvelutuotannossa tapahtuu kaupungin hakemuksen mukaan viiveellä.
Korkea työttömyys puolestaan nostaa työmarkkinatuen kuntaosuutta, johon Kemillä meni viime vuonna 1,9 miljoonaa euroa. Työttömyyden pitkittyminen nostaa kuntien osuutta työmarkkinatuen maksamisesta.
Korkea lainakanta näkyy kaupungin taloudessa erityisesti kasvaneina korkokuluina. Viime vuonna Kemi maksoi kaksi miljoonaa euroa lainojen korkoja. Tämän vuoden arvio on noin 2,2 miljoonaa euroa.
Harkinnanvaraisen valtionosuuden korotusta on hakenut tänä vuonna 72 kuntaa. Haettava summa on yhteensä 86,7 miljoonaa euroa ja käytettävissä on enintään 10 miljoonaa euroa.
