21. maaliskuuta 2024. Eetu Nousiainen nousee Planican ikonisen lentomäen torniin mäkihypyn maailmancupkauden viimeisen viikonlopun alkajaisiksi. Hän laskeutuu harjoitushyppynsä alas turvallisesti, mutta hetken liukumisen jälkeen heikkokuntoinen alastulorinne nappaa kiinni Nousiaisen sukseen. Nousiainen kaatuu, ja rytäkässä hänen vasemman polvensa eturistiside repeää ja kierukka halkeaa.
15. huhtikuuta ortopediguru Urho Väätäinen operoi Nousiaisen polven. 27-vuotiaalla hyppääjällä on edessään normaalista radikaalisti poikkeava kesä.
Leikkaus nykyhetkeen. Nousiainen vastaa puhelimeen kotonaan Kuopiossa, jonne hän on juuri palannut lomaltaan Thaimaasta.
– Normitilanteessa ei olisi ollut mitään mahdollisuutta lähteä reissuun tähän aikaan vuodesta, mutta pääsinpä käyttämään keväällä leikkauksen takia siirretyn lomani, Nousiainen sanoo.
Laakereillaan Nousiainen ei ole kuitenkaan levännyt puolta vuotta. Väätäinen on tarkastanut polven kunnon kaksi ja viisi kuukautta leikkauksesta. Tutkimusten mukaan kuntoutus on edennyt suunniteltua paremmin.
– Alkuperäinen arvio oli, että pääsisin hyppäämään yhdeksän kuukautta leikkauksesta eli vuodenvaihteen jälkeen. Nyt näyttää siltä, että pääsen hyppäämään jo joulukuun puolivälissä, Nousiainen kertoo.
Paino putosi nopeasti
Nousiainen ei ole loukkaantumisensa kanssa yksin. Samasta vammasta kärsii italialainen Giovanni Bresadola, joka kaatui samaisena Planican viikonloppuna, kaksi päivää Nousiaista myöhemmin. Muutama päivä Bresadolasta Mico Ahonen kaatui Lahdessa ja liittyi edellä mainittujen kohtalontoveriensa seuraan.
– Välillä on viestitelty toisillemme ja kyselty kuulumisia. Alussa oli jännää, kuinka toipuminen pystyi etenemään viikossa niin paljon eteenpäin. Jokaisella oli ikään kuin etappeja, joiden toteutumista vertailtiin. Esimerkiksi, että saa polven suoraksi, pystyy kävelemään portaat ilman tukea, pääsee kävelemään ilman keppejä tai kyykkyyn, Nousiainen kertoo.
Nousiainen harjoitteli itsekseen kolme kuukautta. Ensimmäiset pari viikkoa menivät täydessä levossa, jonka vaikutukset saivat hyppääjän hämmästymään vaa'alla.
– Parasta leikkauksen jälkeisessä ajassa on ollut, että olen saanut ylimääräiset lihakset pois kropastani. Minulle on ollut vaikeaa pudottaa painoa tietyn pisteen alle. Leikkauksen jälkeen huomasin, että hetkinen, nythän tässä ollaan menty jo kilometrikaupalla alemmas.
Nousiainen painaa kilpailukaudella normaalisti 68 kiloa, ja viime kaudella paino painui alimmillaan 67 kiloon. Kesällä vaaka näytti 62 kiloa.
– Käsissäni on ollut jonkin verran lihasta, mutta sohvalla maatessa ylimääräiset lihakset lähtivät pois. Nyt paino on 64:ssä. Pyrin harjoittelemaan niin, ettei lihasta tulisi takaisin.
Yle Urheilun asiantuntijan, lajilegenda Janne Ahosen mukaan yhden kilon pudotus tuo hyppääjälle suurmäessä hyvää noin kaksi metriä.
Henkinen helpotus
Nousiainen kuvailee mennyttä kesää onnistuneeksi kaikilla mittareilla. Suurin helpotus on ollut henkisellä puolella.
– Kerrankin oli mahdollisuus, että päivässä on muutakin elämää kuin mäkihyppy. Sain aikatauluttaa menemiset ja tulemiset juuri niin kuin halusin.
– En mene aamukahdeksalta treenaamaan muuten kuin pakosta, Nousiainen murjaisee.
Kun kehitys on ollut toivottua nopeampaa, Nousiainen on uskaltanut antaa polvelle ärsykkeitä erilaisin harjoittein.
– Viime kontrollikäynnissä lääkäri sanoi, että saisin alkaa tehdä lajisuoritteita ja pieniä hyppyjä. Vastasin, että olen tehnyt jo kuukauden tekniikkatreenejä, muun muassa täysiä ponnistusharjoituksia.
Mäkeen Nousiaisella ei ole kuitenkaan kiire. Hän korostaa, että kaikki tekeminen tapahtuu helmikuussa 2026 odottavien talviolympialaisten ehdoilla.
Matkaa kilpailunumero rinnassa kilpailemiseen riittää yhä. Kuivaharjoituksina tehtävien hyppyjen alastuloissa polveen tuleva iskutus on hetki, jolloin vamma muistuttaa asioiden keskeneräisyydestä.
– Olen tehnyt kaikkea, mikä ei ole sattunut. Jos edes meinaa sattua, pitää ottaa pikkasen takapakkia. Kipu ei kuulu asiaan.
– Seuraavaksi nopeuspuolelta pitää saada enemmän irti. Kun koko kesä on tehty puurtavaa ja staattista työtä, elastisuus on kärsinyt.
Lähipiiristä löytyy myös henkilöitä, jotka muistuttavat, ettei paluun kanssa pidä hätiköidä.
– Happosen Janne pitää jalat maassa, Nousiainen sanoo ja viittaa useita polvileikkauksia läpikäyneeseen entiseen kuopiolaiseen huippuhyppääjään.
Apina pois olkapäiltä
Nousiainen nimeää tavoitteekseen palata kisoihin vuodenvaihteen jälkeen. Mikäli kuntoutuminen jatkuu nykyisessä myötätuulessa, hän nimeää talven päätavoitteekseen hyppäämisen MM-kisoissa. Ne alkavat Norjan Trondheimissa 26. helmikuuta.
– Totta kai haluaisin päästä MM-kisoihin ja olla siellä parhaassa mahdollisessa kunnossa. Moni asia selviää, kun pääsen mäkeen. Planicaan olisi myös kiva päästä, etteivät apinat jää pyörimään olkapäille, Nousiainen sanoo.
Edit 6.10. klo 11.06: Korjattu kuvateksti, jossa puhuttiin neljän renkaan kisoista, ja tarkennettu leipätekstiin täyslevon pituudeksi kaksi viikkoa.
