Tamperelaisen K-supermarketin Reissumies-eväsleipähylly tuntui viime keväänä olevan aina tyhjä, vaikka alle viiden euron leipää ei myyty poikkeuksellisen paljon.
Kauppias Ari Ruissalo seurasi kaupan valvontakameroita, mutta mitään epäilyttävää ei näkynyt. Hän päätti kokeeksi lisätä leipiin hälytystarroja.
Pian haaviin jäi myymälävaras, joka oli vienyt samoja leipiä kuukauden päivät.
Ruokakaupat eri puolilla Suomea käyttävät nykyään hälytystarroja muun muassa lihaan, kalaan, juustoihin, eväsleipiin, valmissalaatteihin, nakki- ja leikkelepaketteihin, kosmetiikkaan, hygieniatuotteisiin ja alkoholiin.
Syy on yksinkertainen: myymälävarkauksien määrä jatkaa kasvuaan.
Kikkailua punalapuilla ja itsepalvelukassoilla
Vielä pari vuotta sitten Ari Ruissalon kaupassa jäi kiinni kymmenisen myymälävarasta viikossa. Nyt määrä on viikkotasolla 15–20. Hän arvelee, että vain noin puolet varkaista jää kiinni.
Viime vuonna poliisi kirjasi yli 3 000 näpistystä enemmän kuin vuonna 2022.
Kun kaupat parantavat valvontaansa, myös myymälävarkaat vaihtavat tekniikkaa. Näpistelyyn jopa jaetaan internetissä neuvoja.
Ruissalo luettelee temppuja, jotka ovat yleistyneet viime aikoina huomattavasti: tuote otetaan pois kääreestä ja jemmataan taskuun, vihannesosastolla kallis tuote punnitaan halvan vaihtoehdon mukaan.
Näpistelijät pelaavat myös alennukseen viittaavilla punalapuilla.
– Todella yleistä nykyään on, että punalappu vaihdetaan tuotteeseen, johon se ei kuulu. Kerran asiakas laittoi toisen kauppaketjun punalapun meidän tuotteeseemme alennuksen toivossa.
Itsepalvelukassat ovat Ruissalon mukaan lisänneet varkauksia. Hän muistelee tilannetta, jossa asiakas toi itsepalvelukassalle kasan ruokaa ja piippaili niitä normaalisti.
– Hän piti halpaa suklaapatukkaa jokaisen tuotteen edessä. Onneksi myyjä huomasi, että koneeseen oli lyöty 10 patukkaa, vaikka ostokset olivat vaikka mitä.
Kiinni jääminen on Ruissalon mukaan usein myyjän tarkkaavaisuudesta kiinni.
Välipalojen varkaudet kasvussa
SOK:n riskienhallinnan päällikön Janne Ahtoniemen mukaan eines- ja välipalatuotteiden myymälävarkaudet ovat kasvaneet. Ammattivarkaat pyrkivät jälleenmyymään saaliinsa, mutta osa myymälävarkaista varastaa vain omaan käyttöön.
– Jos varas tykkää esimerkiksi kolmioleivistä, hän vie niitä.
Aktiivinen asiakaspalvelu on Ahtoniemen mukaan paras tapa ehkäistä varkauksia. Kun asiakas huomaa, että henkilökunta näkee hänet, voi kynnys varkauteen kasvaa.
Ahtoniemen mukaan valvonnan tulevaisuus on tekoälyssä. Kameroita kehitetään niin, että ne voivat tunnistaa käynnissä olevan myymälävarkauden ja tehdä siitä hälytyksen itsenäisesti.
Valvonta maksaa
Kauppias Ari Ruissalo luettelee viimeisintä kirjausta myymälävarkaudesta parin tunnin takaa: makkaraa, pitsaa, lohimedaljonki, lihamestarin hyytelö, luumuja, broilerinsuikaleita ja jauhelihaa. Yhteensä 56 euron edestä.
– Nykyisin varastetaan perusruokaa, mutta enemmän tai kalliimpaa.
Kaikkia tuotteita ei kannata tarroittaa, sillä hälytystarrat ja tarroituspalvelu maksavat. Myös kamerat ja kassojen hälyttimet ovat hintavia.
Osa kaupoista pitää esimerkiksi lonkeron sixpackit suosiolla tiskin takana, josta ne saa pyyntöä vastaan.
Syinä näpistelyn kasvuun ovat Ruissalon mukaan ihmisten talousvaikeudet ja ruoan hinnan nousu.
– Näpistäjät myös tietävät, että seuraukset varkaudesta ovat nykyään olemattomat. Se on huolestuttava piirre, johon toivottavasti saadaan lainsäädännöllä muutos.
Myymälävarkaudesta rangaistaan pääosin sakoilla.
Myös SOK:n Janne Ahtoniemen mukaan myymälävarkauksien kasvun yhtenä syynä on taloudellisesti haastava aika.
