Silakan kalastuskiintiö kasvaa merkittävästi – WWF: Itämeren kalakannat ovat kriisissä

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto on sopinut vuoden 2025 Itämeren kalastuskiintiöistä.

Suomelle tärkeimmän silakkakannan, Pohjanlahden silakan, kalastuskiintiö nousee 21 prosenttia. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahdella silakan kiintiötä suurennettiin 108 prosenttia.

Pohjanlahden silakkakanta oli viime vuosina laskussa.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Pohjanlahden silakkakanta on kuitenkin viimeisen tieteellisen arvion mukaan vahvistumassa. Luonnonvarakeskus arvioi, että silakoiden kunto ja ravintotilanne ovat parantuneet.

Ministeriö katsoo, että Pohjanlahden silakkakiintiön nosto parantaa merkittävästi kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) on hyvin tyytyväinen saavutettuun neuvotteluratkaisuun.

– Nyt hyväksytty ratkaisu on parhaan tieteellisen neuvon sekä EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja Suomen tavoitteiden mukainen, Essayah kertoo.

WWF: Itämeren kalakannat ovat kriisissä

WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska ei olisi vielä nostanut silakan kalastuskiintiötä, koska kalakanta ei ole vielä elpynyt tarpeeksi.

Ovaskan mukaan Itämeren kalakannat ja kalastus ovat kriisissä. Tilanne on dramaattinen.

– Itämeren ekosysteemi muuttuu todella nopeasti ja siellä tapahtuu isoja muutoksia ravintoverkoissa, eikä me täysin ymmärretä miksi, Ovaska sanoo.

Esimerkiksi Pohjanlahden silakan pääasiallinen ravintokohde massiaäyriainen hävisi lähes kokonaan muutama vuosi sitten. Sen seurauksena silakat olivat huomattavasti laihempia kuin ennen ja vanhemmat silakat kuolivat.

Ovaska katsoo, että nykyinen kalastuksen säätelyjärjestelmä ei toimi Itämeren tilanteessa.

– Kalakanta toisensa perään on tippunut kriittiselle tasolle tai jopa sen alapuolelle, vaikka me ollaan noudatettu parasta tutkimustietoa, Ovaska sanoo.

Suomen silakkasaaliista suurin osa menee rehuksi.

Suomi päätti toukokuussa kieltää kansallisesti troolikalastus Selkämeren aluevesillä aikavälillä 25. toukokuuta–30. kesäkuuta. Tavoitteena on rauhoittaa silakkakalojen kutuaika.

Lohen tilanne ”vakava”

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohen kokonaiskiintiötä pienennettiin 36 prosentilla 34 787 loheen, josta Suomen kiintiö on 8 989 lohta.

Yksikön päällikkö Risto Lampinen maa- ja metsätalousministeriöstä sanoo, että lohikiintiön leikkaamisella reagoitiin vakavaan tilanteeseen erityisesti Tornionjoella, jossa lohien nousu on ollut huonoa.

Essayah on erittäin tyytyväinen lohta koskevaan ratkaisuun, koska se tukee lohikantojen elpymistä. Sen lisäksi hän keskittyisi nyt Suomen omiin toimenpiteisiin, joilla varmistetaan lohikantojen vahvistuminen.

WWF oli esittänyt kalastuskieltoa lohen merikalastukseen ensi vuodelle. Emokaloja on ollut kahtena viime vuotena todella vähän.