Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunta on antanut oikeusministeriölle kannanoton, joka kritisoi saamen kielilain 31. pykälän mukaisen valtionavustuksen leikkaamista.
Kannanotossa kerrotaan hyvinvointialueella olevan tieto siitä, että ensi vuonna haettava tukimäärä putoaisi merkittävästi aiemmista vuosista. Aiemmin kokonaismäärä on ollut 250 000 euroa, kun taas ensi vuonna määrä olisi 120 000 euroa. 250 000 euron haettavasta tukimäärästä hyvinvointialue sai viime vuonna 180 000 euroa ja kuluvana vuonna 150 000 euroa.
Hyvinvointialue katsoo jo nyt käyttäneensä valtionavustuksia kustannustehokkaasti eikä ole keskittynyt ostopalveluihin, vaan kasvattanut organisaation omaa kieliosaamista. Kannanoton mukaan valtionavustus sekä hyvinvointialueen oman perusrahoitus on tähän asti käytetty pääasiassa saamen kieltä opiskelevien työntekijöiden sijaiskustannuksiin.
”Kielilain toteuttaminen menisi mahdottomaksi”
Hyvinvointialue tarvitsee kannanoton mukaan käännös- ja tulkkauspalveluita esimerkiksi asiakas- ja potilastyössä ja viestinnässä, joiden kääntämättä ja tulkkaamatta jättäminen rikkoisi saamen kielilakia.
Kannanoton mukaan tuen leikkaaminen tekeekin saamen kielilain toteuttamisen mahdottomaksi. Kannanotossa muistutetaan, että saamen kielilaki velvoittaa myös valtiota, ei vain paikallisella tasolla toimivia viranomaisia.
Saamen kielen lautakunta vetoaakin oikeusministeriötä tekemään leikkauksista vaikutusten arvion ennen lopullisia päätöksiä.
– Jos leikkaukset toteutuvat, valtion täytyy kantaa vastuu saamelaisten kielellisten oikeuksien heikentymisestä, lausunnossa painotetaan.
