Selvitys: Suomalaisten ja eri saamelaisryhmien tulo inarinsaamelaisten alueelle aiheutti haittoja yhteisölle

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tueksi laadittu selvitys kokoaa yhteen tietoa inarinsaamelaisten historiasta ja kulttuurista, yhteisön vaiheista ja sen perinteistä.

Tutkija Kaisu Nikula on laatinut selvityksen inarinsaamelaisten historiasta ja kulttuurista, yhteisön vaiheista ja sen perinteistä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tueksi.
  • Mikkal Morottaja

Suomalaisten, muiden saamelaisryhmien sekä valtion instituutioiden saapuminen inarinsaamelaisten alueelle on vaikuttanut kielteisesti yhteisön perinteisiin elinkeinoihin ja esimerkiksi kielen asemaan. Näin todetaan tuoreessa selvityksessä, jonka tutkija Kaisu Nikula on laatinut Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn tueksi.

Toisaalta inarinsaamelaisten 1990-luvulla aloittama kielenelvytystyö on pelastanut inarinsaamen kielen, ja inarinsaamelaiset ovat hyötyneet saamelaiskulttuurin yleisestä esiinnoususta, selvityksessä todetaan.

Inarinsaamelaiset ja inarinsaamelaisen kulttuurin elinvoima -erillisselvitys kokoaa yhteen kirjallisuudessa ja muissa lähteissä hajallaan olevaa tietoa inarinsaamelaisten historiasta ja kulttuurista, yhteisön vaiheista ja sen perinteistä.

Selvityksessä käsitellään inarinsaamelaisten historiaa aina varhaisesta asutuksesta nykypäivään saakka sekä tarkastellaan kulttuuria muun muassa sukujen, perinteisten elinkeinojen, ruoan, kansanperinteen ja kielen näkökulmista.

Inarinsaamelaiset ovat Suomen saamelainen kansanryhmä, jolla on oma kieli sekä perinteinen kulttuuri. Inarijärven ympäristössä perinteisesti asuneet inarinsaamelaiset ovat alueensa ensimmäisiä tunnettuja asukkaita.

Kielen asema ollut heikko ja syrjitty

Selvityksessä analysoidaan muun muassa tapahtumia, jotka ovat ajan saatossa vaikuttaneet inarinsaamelaisen kulttuurin elinvoimaisuuteen.

Nikula nostaa esille esimerkiksi sen, miten inarinsaamelaisten kalastuselinkeinoa on heikentänyt 1900-luvun aikana kaksi merkittävää tapahtumaa: Inarijärven sekä Rahajärven säännöstelyn aloittaminen 1940-luvulla sekä muikun troolaus 1990-luvun vaihteessa.

Myös inarinsaamen kielen asema koululaitoksessa on ollut heikko ja syrjitty aivan viime vuosikymmeniin saakka, toteaa Nikula.

Selvityksessä pohditaan myös inarinsaamelaisten roolia saamelaispolitiikassa ja saamelaiskäräjillä ja saamelaismääritelmän ulkopuolelle jääneiden inarinsaamelaisten jälkeläisten asemaa. Nikulan mielestä tulisi selvittää mahdollisuutta saamelaiskäräjien vaalilautakunnan uudistamiseen siten, että Suomen kolme eri saamelaisryhmää saisivat itse suorittaa oman ryhmähyväksyntänsä.

Tutkija ehdottaa yhteisölle tukitoimia

Selvityksessä tutkija ehdottaa inarinsaamelaisten aseman ja elinvoiman turvaamiseksi toimenpiteitä, jatkotutkimuksen aiheita sekä teemoja, joihin Saamelaisten totuus- ja sovintokomission olisi tärkeää kiinnittää huomiota työssään. Hän muistuttaa, että vaikka inarinsaamelainen yhteisö on sinnikkäästi edistänyt kulttuurinsa elpymistä, se tarvitsee tukitoimia myös ulkopuolelta.

Selvityksessä todetaan, että inarinsaamelaisen kulttuurin elinvoimaisuuden viime vuosina tapahtunut parantuminen on lähtenyt liikkeelle yhteisön omasta aloitteesta, toimista ja sinnikkyydestä. Myös yleinen lisääntynyt tietoisuus saamelaisista ja saamelaiskäräjien perustaminen ovat selvästi edistäneet myös inarinsaamelaisten asemaa

Inarinsaamelaiset ja inarinsaamelaisen kulttuurin elinvoima on neljäs Saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle valmistelluista erillisselvityksistä. Komission on asettanut valtioneuvosto ja sen työ jatkuu vuoden 2025 loppuun asti.

Komissio tulee julkaisemaan useita erillisselvityksiä ja -artikkeleita ennen omaa loppuraporttiaan, joka valmistuu marraskuun 2025 loppuun mennessä.