Espoossa kaupunki ja muslimiyhteisö juhlivat yhdessä ramadanin päättymistä.
Kaupunginjohtajan isännöimää Iftar-juhlaa vietetään kaupungin ja muslimiyhteisön edustajien kesken. Ensimmäiseen yhteiseen juhlaan kutsutiin mukaan myös muita vieraita, kuten Espoon hiippakunnan piispa.
Erityisasiantuntija Said Aden kaupungilta suosittelee juhlan järjestämisestä myös Vaasassa, jossa muslimiväestön määrä kasvaa kovaa vauhtia. Näin kaupunginjohto ja muslimiväestön edustajat kohtaavat vähintään kerran vuodessa.
– Se on yksi tapa antaa huomiota. Noteerata, että yhteisöt ovat olemassa ja samalla vaihtaa kuulumisia.
Tapa sai alkunsa vuonna 2018, jolloin Espoossa perustettiin kansainvälisyys- ja maahanmuuttoasioiden tiimi. Se tukee kotoutumista ja edistää vuoropuhelua maahanmuuttajayhteisöjen ja kaupungin välillä.
Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry kertoo, että muslimiyhteisö kutsui hänet tänä vuonna viettämään Iftaria kanssaan. Häyry oli kuitenkin estynyt.
– Toivon, että pääsen seuraavaan mukaan.
Siihen Häyry ei ota kantaa, voisiko hän myös isännöidä juhlaa kaupungin järjestämänä.
Kymmenkunta moskeijaa
Vaasan muslimiyhteisön oman arvion mukaan muslimien määrä Vaasassa on parissa vuodessa kolminkertaistunut.
Espoossa vauhdilla kasvavaan vieraskieliseen väestöön on vuosikymmenien aikana totuttu.
Tänä vuonna kaupungin vieraskielisten määrän odotetaan nousevan reilusti yli 80 000 ihmisen. Se on lähellä Suomen 10:nneksi suurimman kaupungin Porin väkilukua.
Rukoustiloja tai moskeijoita Espoossa on 7–8, vanhin 1990-luvulta. Niissä rukoillaan, tehdään vaikkapa läksyjä ja järjestetään opetusta.
Yhteiselo on sujunut pääosin hyvin.
– Jonkinlaiseen ilkivaltaan on törmätty välillä, ja kerrostalojen asukkaat saattavat valittaa metelistä. Mitään suuria ongelmia ei ole kantautunut tietoomme. Olemme kehottaneet heitä pitämään huolta, että tiloissa on valvonta, Aden sanoo.
Espoon maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehto korostaa kaupungin näkökulmasta kotouttamisessa kahta asiaa.
Ensimmäinen on lasten ja nuorten sosiaalisen liikkuvuuden varmistaminen eli siitä huolehtiminen, että lapsi saa eväät jatkokoulutukseen, työelämään ja itsenäiseen elämään aikuisena.
Toinen on osallisuus työelämässä: se, onko työtä ylipäätään ja vastaako työ koulutusta ja osaamista.
Muslimiyhteisö auttaa kotouttamisessa
Vaasan kasvava muslimiyhteisö pitää säännöllistä yhteyttä kaupunkiin.
– Se on tutustumista. He kertovat toiminnastaan ja ovat mielissään siitä, että heillä on joku kontakti, jos on asiaa kaupungille päin, sanoo yhteyshenkilönä toimiva kaupunginjohtaja Tomas Häyry.
Hän antaa yhteisölle kiitosta kotouttamisavusta: uudet vaasalaiset saadaan kartalle usein paremmin muslimiyhteisön kuin kaupungin voimin.
– He tekevät tosi tärkeää työtä. Ne jotka ovat olleet kauemmin täällä, pystyvät antamaan arvokasta apua, ja integrointi tapahtuu paljon paremmin ja sujuvammin.
Muslimit etsivät Vaasassa tiloja moskeijalle, johon kaikki mahtuisivat. Nyt he vuokraavat kolmea pientä tilaa. Kaupunki yritti auttaa tilojen etsimisessä, mutta sopivaa tilaa ei löytynyt.
Häyry pitää muslimiyhteisöä merkittävänä ja soisi heille tilan uskontonsa harjoittamiseen.
– Pallo on heillä, tällä hetkellä ei ole kaupungin kanssa mitään meneillään.
Espoossa ei ole ryhdytty vastaavanlaiseen hankkeeseen eli etsimään yhtä suurta moskeijatilaa koko muslimiyhteisölle.
– Tällainen hanke olisi miljoonaluokassa, se ei ole taloudellisesti mahdollista. Toinen syy on se, että Espoo jakautuu viiteen keskukseen ja yhteisöt ovat eri puolilla kaupunkia, Aden toteaa.
