Tutkija etsii tietoa elokuvien kuvauspaikoista somen puskaradioissa – tuloksena on ollut huikeita löytöjä

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti kerää tietoa elokuvista: kuvauspaikoista, tekijöistä, sopimuksista ja käsikirjoituksista. Työssä auttaa myös tavallinen kansalainen.

Savisella pihalla seisoo pariskunta, joka halaa toisiaan. Vieressä on 1900-luvun alun auto ja taustalla kivinen vanha talo. Elokuvakuva.
Aku Louhimiehen Käskyä (2008) on kuvattu Turun Brinkhallin kartanossa. Näyttelijöinä ovat Eero Aho ja Riina Maidre. Elokuva on seuraavana tutkijoiden työlistalla. Kuva: Helsinki-Filmi oy
  • Soila Ojanen

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin suomalaisen elokuvan tutkija Juha Seitajärvi utelee välillä vähän hassuja sosiaalisessa mediassa.

Hän postaa paikallisryhmiin kuvia elokuvista ja arvuuttelee, missä pätkä on mahdollisesti kuvattu. Tunnistuksia hän kerää myös esiintyjistä ja tekijöistä.

Kyseessä ei ole tietovisa, vaan kysymykset ovat aitoja ja tutkija on kiitollinen saamistaan vastauksista.

Elonetin kansallisfilmografian tiedonkeruun erikoisprojektina on parhaillaan etsiä tietoja 2000-luvun alkuvuosikymmenen näytelmäelokuvista, jotka ovat saaneet teatterilevityksen. Lisäksi tietoja kaivataan koko 1900-luvusta.

Vanhassa mustavalkokuvassa on mies, jolla on vanhanaikainen papinasu lipereineen.
Kuka oli pastori? Huijarien huvittavat huiputtajat -elokuvan näyttelijää ei tiedetä. Turkulaiselokuva vuodelta 1945 on digitoituna Elonetissa. Kuva: Kavi

Eivätkö filmiryhmät itse dokumentoi kuvauspaikkojaan?

– Jonkin verran on saatavilla päiväkohtaisia kuvausaikatauluja, mutta ne eivät ole lopullisia. Kuvausten aikana saatetaan tehdä paljonkin muutoksia, Juha Seitajärvi kertoo.

Tutkija haluaa filmografiaan oikeat tiedot. Hän jäljittää niitä tuotantoyhtiöistä ja filmiryhmän jäseniltä: ohjaajilta, kuvaajilta, järjestäjiltä ja lavastajilta. Silti parikymmentä vuotta sitten lopulliseksi kuvauspaikaksi valittu baari ei välttämättä ole jäänyt mieleen ammattilaiselle.

Silloin arvokkaaksi todistajaksi astuu esiin somen paikallistuntija.

Somen mahtavat tunnistajat

Siis kuva someen ja vastauksia odottamaan.

– Esimerkiksi Porissa, Turussa ja Pohjanmaalla on mahtavia tunnistajia. He varmistavat mielellään yksityiskohtia ja saan niitä taustoitettuna karttamerkinnöin, Juha Seitajärvi kiittelee.

Porilaisen elokuvaohjaaja Visa Mäkisen leffojen kurvailupaikat on lähes saatu kansiin, samoin paikat Porissa kuvatusta Vares-elokuvasta V2 - Jäätynyt enkeli. Viimeksi Seitajärvi saalisti baarikohtauksien kuvauspaikkoja.

Hämyisessä baarissa istuu asiakkaita, joista kaksi näkyy etualalla.
Vares-elokuvan baarit selvisivät porilaisten sometietäjien avulla. Tiedot on julkaistu Elonet-palvelussa. Kuva: Solar Films

Helsinkiläisiä hän enää harvoin vaivaa Facebookissa.

– Pääkaupunkiseudun ryhmissä kysymykseni saavat aikaan hämmennystä ja tulokseksi saan kertomuksen Tauno Palosta.

Pikkupoika ei ollutkaan Martti Palo, kertoo tutkija Juha Seitajärvi

Tappavien sekuntien käsikirjoitus löytyi

Opetusministeriön alaisella Kavilla on lakisääteinen velvollisuus säilyttää ja restauroida elokuvia. Elonet-verkkotietopalvelussa on laaja valikoima kunnostettuja elokuvia, joita jokainen voi katsoa.

Juha Seitajärvi perustelee taustatietojen kokoamista myös sillä, että elokuviin on tallentunut paikallishistoriaa, josta on hyötyä historioitsijoille ja dokumentintekijöille.

Hän kerää filmisopimuksia, käsikirjoituksia ja kuvauksissa otettuja valokuvia. Toiveissa on saada mahdollisimman tarkka tieto näyttelijöistä, joilla on puherooli.

Kaksi kameramiestä kuvaa rannalla istuvaa herrasmiestä. Kuva on mustavalkoinen ja vanha.
Kihlauskylpylän (1924) pääkuvauspaikkana oli Naantalin Tupavuoren merikylpylä. Taustojen selvittämisessä auttoi Naantalin museo. Kuva: Kavi

Tutkijaa kutkuttaa erityisesti eräs juoksuaiheinen urheiluelokuva Tappavat sekunnit, joka on kuvattu Turussa 1980-luvun puolivälissä. Sen tuottaja ei ole myöntänyt elokuvalle esityslupaa vuosikymmeniin.

– Se on sääli.

Tuottaja on Petri Pykälä eli nykyään tunnettu kirjailija Ilkka Remes.

– Hän ei tunnu arvostavan elokuvaansa, jonka mielellään restauroisimme. Moni haluaisi nähdä sen. Näin urheiluhullu Suomi pystyisi toteamaan, että meilläkin osataan tehdä urheiluelokuvaa, perustelee Seitajärvi.

Pääosan tehneeltä Petri Rajalalta on kuitenkin saatu käsikirjoitus.

– Ja se on todella mielenkiintoinen. Hieno löytö.