Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vain pieni joukko kansanedustajia on toistaiseksi lähdössä ehdokkaaksi ensi kevään aluevaaleihin.
Aluevaaleissa valitaan päättäjät hyvinvointialueille, jotka vastaavat kansalaisten terveys- ja sosiaalipalveluista.
Sen sijaan kuntavaalit kiinnostavat kansanedustajia selvästi enemmän kuin aluevaalit. Hyvinvointialueiden päättäjät valitaan ensi keväänä ensimmäistä kertaa samana päivänä kuin kuntapäättäjät, 13. huhtikuuta.
Ylen kyselyssä marraskuun lopulla 61 kansanedustajaa oli varmoja, että he eivät pyri hyvinvointialueiden päättäjäksi. Vastanneista vain 15 aikoi asettua aluevaaleissa ehdolle. Kyselyyn vastasi 102 kansanedustajaa.
Kuntavaaleihin on kyselyyn vastanneista lähdössä 71 kansanedustajaa. Kantaansa vielä harkitsevista kansanedustajista useat sanovat valitsevansa myöhemmin talvella joko kunta- tai aluevaaliehdokkuuden, mutta eivät molempia.
Luvuissa on huomioitava, että Helsingin kaupunki huolehtii itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä. Helsingissä ei siis järjestetä erikseen aluevaaleja, ainoastaan kuntavaalit. Kaupunginvaltuutetut päättävät myös soteasioista.
Muualla Suomessa hyvinvointialueet muodostuvat useista kunnista, eli päättäjät valitaan erikseen kunnan- ja aluevaltuustoihin.
Luopuvia puheenjohtajia
Aluevaaliehdokkuudesta kieltäytyvien kansanedustajien joukossa on myös aluevaltuustojen kärkipolitiikkoja.
Yksi luopujista on Keski-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja Jani Kokko (sd.) Hänen vastauksensa kuvaa myös monen muun kansanedustajan näkemystä kansanedustajan ajankäytöstä.
– Yhden henkilön ei ole hyvä olla kaikilla hallinnon tasoilla, vaan valtaa kannattaa jakaa myös muille.
Paikkansa jättävät myös Pirkanmaan Aleksi Jäntti (kok.) sekä Kaakkois-Suomen Paula Werning (sd.). Jäntti on Pirkanmaan aluevaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja, ja Werning on Kymenlaakson aluevaltuuston toinen varapuheenjohtaja.
Lapin aluevaltuuston neljäs varapuheenjohtaja Heikki Autto (kok.) pohtii vielä jatkoaan. Hänen mielestään olisi kuitenkin hyvä, että aluevaltuustoihin saadaan uusia päätöksentekijöitä.
– Pidän todennäköisempänä, että en lopulta ole ehdolla, Autto kertoo.
Soteuudistus vielä kesken
Aluevaaleihin tässä vaiheessa ehdolle lähtevät kansanedustajat perustelevat ratkaisuaan muun muassa halulla vaikuttaa myös sosiaali- ja terveysasioihin.
Aluevaltuustoihin pyrkivät pitävät hyvinvointialueita niin uutena asiana, että tekemistä riittää vielä.
– Tällä kaudella emme vielä saa asioita täysin toimiviksi, kertoo Veijo Niemi (ps.).
Hän aikoo pyrkiä jatkokaudelle Suomen suurimman eli Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuustoon sekä kotikuntansa Lempäälän valtuustoon.
Kuntaliiton mukaan ensimmäisissä aluevaaleissa tammikuussa 2022 aluevaltuustoihin valittiin 107 kansanedustajaa.
Ylen kyselyssä 35 aluevaltuustoissa jo nyt istuvaa kansanedustajaa pohtii vielä jatkoaan tai on jo päättänyt luopua aluevaaliehdokkuudesta. Kyselyyn jätti vastaamatta 98 kansanedustajaa, joiden joukossa on myös hyvinvointialueiden päättäjiä.
