Näistä puhutaan ensi vuonna – katso mitä tarjoaa kulttuurin kevät 2025

Ylen kulttuuritoimittajat poimivat ensi vuoden alun kiinnostavia kulttuuritärppejä.

YleGPT:n generoima ehdotus kuvailevasta tekstistä:  Kuvassa on neljä osaa: vasemmalla on henkilö eleganssissa asussa punaisessa valaistuksessa, keskellä on tanssija elegantisti poseeraamassa yksinkertaisella studiotaustalla, kolmas osa on värikäs, abstrakti maalaus, ja oikealla on henkilö puvussa ja solmiossa kirjahyllyn edessä.
Vuosi 2025 tarjoaa ensi-iltoja muun muassa teatterin, tanssin ja elokuvien ystäville. Kuva: Turun kaupunginteatteri, Kansallisooppera ja -baletti, Reidar Särestöniemi, Andres Teiss
  • Minna Rinta-Tassi

On aika kääntää katse tulevaan kulttuurivuoteen ja kaivaa kalenterit esiin. Uusi vuosi tuo tullessaan useita kiinnostavia ensi-iltoja kuten Piaf-baletin, Kesäkirja-elokuvan ja Vampira-näytelmän. Kuvataiteessa juhlavuotta viettää Reidar Särestöniemi.

Katso tästä, mitä Yle Uutisten Kulttuuritoimitus nostaa esille alkuvuoden runsaasta tarjonnasta.

Näyttelijä Glenn Close on Kesäkirjan tähti

Kaksi ihmistä, tyttö ja vanha nainen, seisomassa kaiteen äärellä ja katselemassa yhdessä auringonlaskua.
Kesäkirja-elokuvan traileri antaa mielikuvan uutuuselokuvasta. Isoäitiä esittää Glenn Close ja Sophian roolissa on suomalainen Emily Matthews. Kuva: roxana reiss

Tämä on elokuva, jonka Suomen ensi-iltaa on jo ehditty odottaa. Muumeista tunnetun Tove Jansson kirjoitama Kesäkirja nähdään vihdoin myös elokuvana. Viimeistään nyt kannattaa lukea vuonna 1972 julkaistu kirja.

Siihen perustuvan, yhdysvaltalaisen Charlie McDowellin ohjaaman Kesäkirja-elokuvan Suomen ensi-ilta on 31. tammikuuta.

Kiinnostusta elokuvaa kohtaan lisää pääosan esittäjä, moneen kertaan palkittu Glenn Close. Hän näyttelee Suomenlahden saarella kesäänsä viettävän Sophia-tytön isoäitiä.

Kesäkirja-elokuvan maailman ensi-ilta oli Lontoon elokuvafestivaaleilla viime lokakuussa.

Kesäkirja on kaunis kuvaus vanhan naisen ja hänen lapsenlapsensa ystävyydestä, keskusteluista ja hetkistä.

Elokuvaa kuvattiin kesällä 2023 muun muassa Kotkan, Porvoon ja Espoon saaristossa.

Juutalaispakolaisten tarina elokuvana

Människor ombord på ett fartyg på väg till Tyskland under andra världskriget.
Vuonna 1938 Helsingin Eteläsatamaan saapui natsi-Saksan vainoja pakenevia juutalaisia. Kuva: Matila Röhr/Andres Teiss

Juutalaisvastaisuuden lisääntyessä, voi tällä Klaus Härön uutuuselokuvalla olla ajankohtaista sanottavaa.

On toisen maailmansodan aatto. Euroopassa kuohuu ja Suomi ottaa vastaan pakolaisia Saksasta ja Itävallasta. Heitä yrittää auttaa suomenjuutalainen liikemies ja hyväntekijä Abraham Stiller.

Elokuva Ei koskaan yksin kertoo kahdeksasta Suomesta Auschwitzin keskitysleirille luovutetusta juutalaispakolaisesta.

Sen ensi-ilta on 17. tammikuuta.

Kolme henkilöä keskustelee hämärästi valaistussa huoneessa, jossa on antiikkinen sisustus ja tavaroita huonekalujen päällä.
Elokuva perustuu osin Rony Smolarin kirjoittamaan elämäkertaan Setä Stiller. Abraham Stilleriä näyttelee Ville Virtanen. Kuva: Andres Teiss / Matila Röhr

Ei koskaan yksin on usean maan yhteistuotanto. Elokuvaa on ollut tekemässä ammattilaisia myös Ruotsista, Virosta, Itävallasta ja Saksasta.

Vampiran kantaesitys KOMissa

Helsinkiläinen KOM-teatteri tuo näyttämölle uuden kotimaisen kantaesityksen.

Kulttihahmo Vampiran luoneen amerikansuomalaisen Maila Nurmen (1922–2008) elämästä tehty näytelmä saa ensi-iltansa 12. helmikuuta.

Maila Nurmi syntyi Maila Elizabeth Niemenä suomalaiselle isälle ja amerikkalaiselle äidille.

Vaatimattomista oloista lähtenyt Nurmi raivasi tiensä Hollywoodiin. Hän ponnahti tähtiin juontamansa The Vampira Shown myötä.

 PLAN 9 FROM OUTER SPACE
Maila Nurmi sai 1950-luvulla oman kauhushown KABC-televisiokanavalta. Se oli aluksi menestys. Kuva: Everett Collection / All Over Press

The Vampira Shown elinkaari jäi lyhyeksi. Maila Nurmi kuoli köyhänä ja erakoituneena.

Näytelmän ohjaa KOM-teatterin taiteellinen johtaja Susanna Airaksinen. Hän on myös kirjoittanut näytelmän yhdessä näytelmäkirjailija Rosa-Maria Perän kanssa.

Turussa verinen taistelu vallasta

Turun kaupunginteatterissa selviää, mikä on ohjaaja Kari Heiskasen näkemys Macbeth-klassikosta.

Mies mustassa takissa seisoo utuista, punaista taustaa vasten.
Turun Macbethin ensi-ilta on 30. tammikuuta. Pääosassa on Eero Aho. Kuva: Satu Kemppainen / Turun kaupunginteatteri

William Shakespeare (1564–1616) kirjoitti tekstin valtaa ahnehtivasta Macbethista jo 1600-luvulla, mutta vuodet eivät ole vieneet sen voimaa ja väkevyyttä.

Kuninkaaksi halajavan Macbethin, ja häntä juonissaan kannustavan Lady Macbethin, verinen tarina osoittaa, kuinka helposti ihminen on valmis uhraamaan arvokkuutensa ja moraalinsa.

Macbethin roolissa nähdään Eero Aho. Rikoksiin häntä usuttaa vaimo Lady Macbeth eli näyttelijä Riitta Salminen.

Édith Piafin elämästä baletti

Nainen esittämässä balettitanssia mustassa asussa.
Uutuusbaletin koreografiaan on haettu vaikutteita Piafin eleistä ja tavasta liikkua. Kuva: Kansallisooppera ja -baletti

Pariisin pikku varpusen elämä on koskettanut lukuisia eri alojen taiteilijoita.

Nyt Ranskan rakastetuimpiin laulajiin kuuluvan Édith Piafin (1915-1963) elämä tuodaan Suomen kansallisbaletin lavalle.

Édith Piaf – La Vie en Rose saa ensi-iltansa 28. helmikuuta Helsingissä.

Tositapahtumiin perustuvan uutuusbaletin koreografian on tehnyt Reija Wäre ja musiikin on säveltänyt Jukka Nykänen.

Rakkaus on taistelukenttä, ja taistelen joka päivä voittaakseni.

Édith Piaf

Édith Piafin elämässä riittää traagisia käänteitä.

Lapsena isoäitinsä bordellissa asunut Piaf nousi katulaulajasta kansainväliseksi tähdeksi.

Vain 47-vuotiaana kuollut laulaja on jäänyt elämään muun muassa kappaleista La Vie en Rose ja Non, je ne regrette rien.

Särestöniemen värikylläinen juhlavuosi

Kuvataide kiinnostaa ihmisiä. Ateneumin taidemuseo teki tänä vuonna jälleen kävijäennätyksen. Huippusuosittuun Gothic Modern -näyttelyyn ehtii vielä, sillä se on avoinna 26. tammikuuta saakka.

Reidar Särestöniemi: Kuun valaisemat puut / Månbelysta träd / Moonlit trees, 1968. Reidar Särestöniemi (1925–1981): Kuun valaisemat puut / Månbelysta träd / Moonlit trees.
Reidr Särestöniemi nautti Lapista, sen luonnosta ja ihmisistä. Kuva: Rauno Träskelin

Ensi vuoden taiteilijanimistä on kiinnostava Reidar Särestöniemi (1925-1981), jonka syntymästä on silloin kulunut sata vuotta.

Lappilaistaiteilija muistetaan hänen suurista, värikylläisistä maalauksistaan.

Maalauksissani on vain minä itse. Niissä on minun onneni ja tuskani, minun täyttymätön kaipuuni, koko minun elämäni.

Reidar Särestöniemi

Helsinkiläisessä Didrichsenin taidemuseossa avautuu Reidar Särestöniemen teosten näyttely 8. helmikuuta. Se korostaa taiteilijan tiivistä yhteyttä luonnon kanssa.

Juhlavuosi on näyttävästi esillä myös Särestöniemen koti- ja taidemuseo Särestössä Kittilän Kaukosen kylässä sekä Rovaniemen taidemuseossa.

Myös Ratsumiehellä merkkivuosi

Kuvassa yksinäinen ratsastaja katsoo tuhoutuneen kaupungin ylle, jonka raunioissa vielä kytee liekkejä. Taivas on pilvinen, mutta valonsäteet puhkaisevat pilviverhon luoden toivon häivähdyksen synkkään maisemaan.
Ratsumiehessä Antin solistiroolissa on Keski-Euroopassa mainetta kerännyt Mika Kares.

Ratsumies on säveltäjä Aulis Sallisen ensimmäinen ooppera. Se sai ensi-iltansa Savonlinnan oopperajuhlilla vuonna 1975.

50 vuotta ensiesityksenä jälkeen Ratsumies nähdään ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa (ensi-ilta 9.5.). Samalla se juhlistaa Aulis Sallisen 90-vuotissyntymäpäivää.

Libreton Ratsumieheen on kirjoittanut Paavo Haavikko. Ratsumiehessä Ruotsin ja Venäjän valtakunnat ovat sodassa keskenään. Suomi sinnittelee taistelukentänä maiden välissä.

J. Karjalainen tien päällä

J. Karjalainen soittaa kitaraa.
J.Karjalaisen hittikappaleiden lista on pitkä: Hän, Ankkurinappi, Doris, Telepatiaa, Missä se Väinö on? Kuva: Atte Mäläskä / Yle Kuvapalvelu

Suosituimpiin suomalaisiin laulaja-lauluntekijöihin lukeutuva J. Karjalainen lähtee kiertueelle huhtikuussa.

Ensimmäiset kaksi Tavastian keikkaa myytiin loppuun heti. Niiden jälkeen artisti konsertoi kahdeksalla muulla paikkakunnalla.

Keikoilla kuullaan musiikkia J. Karjalaisen keväällä ilmestyvältä albumilta. Siltä on jo julkaistu maistiaisena kappale Mary Ann.

Charli XCX esiintymässä Australiassa kesällä 2023.
Charli XCX saapuu ensi kesänä Suomeen. Kuva on otettu Australiassa vuonna 2023. Kuva: EPA-EFE

Tämän jutun poiminnat koskivat kevättä. Myöhemmin kesällä Suomeen saapuu useita musiikin maailmantähtiä.

Näiden kahdeksan kiinnostavan poiminnan jälkeen ollaankin jo kesässä ja silloin Suomessa konsertoivat muun muassa maailmantähet Kylie Minogue ja vuoden isoimpiin pop-ilmiöihin lukeutuva Charli XCX, joka esiintyy Flow-festivaalilla elokuussa.

Kari Heiskasen nimi korjattu 31.12.2024.