Ainakaan puolet maan hyvinvointialueista ei pysty säästämään niin paljon ja niin nopeasti kuin laki vaatii.
Lain mukaan hyvinvointialueiden pitää kattaa niille kertyneet alijäämät vuoden 2026 loppuun mennessä. Nyt budjettipäätöksiä tekevät aluevaltuustot joutuvat monella alueella rikkomaan lakia, sillä miljoonasäästöjä ei saada aikaan tarpeeksi nopeasti.
Osalla alueista lain edellyttämä aikaraja on ylittymässä jopa neljällä vuodella. Tiedot käyvät ilmi hyvinvointialueiden talousarvioesityksistä.
Ylen selvityksen mukaan lain takaraja on ylittymässä todennäköisesti ainakin 12 hyvinvointialueella. Suomessa sote- ja pelastuspalveluita tuottaa 21 hyvinvointialuetta sekä Helsingin kaupunki.
Lain vaatimus ylittyy vuosilla
Tähän mennessä jo neljä hyvinvointialuetta on päättänyt rikkoa lakia, eli säästöjen tavoiteaikataulu on selvästi pidempi kuin rahoituslaki sallii.
Viimeksi eilen, tiistaina Etelä-Karjalan aluevaltuutetut päättivät kattaa 128 miljoonan euron alijäämät kaksi vuotta myöhässä eli vasta vuoden 2028 loppuun mennessä.
Samankaltainen päätös on tehty myös Itä-Uudellamaalla, Keski-Suomessa sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella.
Näiden lisäksi kuudella hyvinvointialueella aluehallitukset esittävät lain rikkomista, mutta päätöksiä asiasta ei ole vielä tehty. Selvästi yli vuoden 2026 tavoiteajan ollaan menossa Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Uudenmaan, Lapin ja Pohjois-Savon talousarvioesityksissä.
Sama tilanne voi olla edessä myös Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä. Alueet eivät arvioi säästöjen aikataulua, mutta myöntävät, ettei alijäämän kattaminen onnistu vuoden 2026 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueiden talousarviot käsitellään aluevaltuustoissa vielä tämän vuoden puolella.
Alueet haluavat lisää aikaa ja rahoitusta
Useimmissa budjettiesityksissä tiedostetaan, että lakia ei noudateta.
Esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen talousarvioesityksessä myönnetään suoraan, että se on valmisteltu hyvinvointialuelain vastaisesti. Alijäämä suunnitellaan katettavaksi viimeistään vuonna 2030.
Useassa talousarvioesityksessä tuodaan esiin, että tarvittavia säästöjä on mahdotonta saada aikaan vaaditussa ajassa. Se onnistuisi ainoastaan lisärahoituksella.
Alueet perustelevat lain rikkomista myös sillä, että niiden täytyy perustuslain mukaan turvata lakisääteiset sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut.
Esimerkiksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialue on taloussuunnitelmassaan päättänyt noudattaa mieluummin perustuslakia kuin rahoituslakia.
Monella alueella säästöille tarvitaan lisäaikaa.
Vaikka aluevaltuutetut päättäisivät rikkoa lakia, välittömiä seurauksia heille ei siitä kuitenkaan aiheudu.
Sosiaali- ja terveysministeriön Kari Hakari arvioi, että lain noudattamattomuus voi johtaa huomautuksiin.
Valtiolla on käytössä kaksi järeää keinoa, mikäli hyvinvointialueet eivät saa säästöjä aikaan: hyvinvointialue voi joutua arviointimenettelyyn tai aluejakoselvitykseen, joka voi johtaa alueiden yhdistämisiin.
