Tässä piti olla juttu suomalaisesta kulttuurivaikuttajasta, joka muutti pois Suomesta rasistisen ilmapiirin takia.
Haastateltava tuli kuitenkin toisiin ajatuksiin. Hän sanoi, ettei hänellä olisi voimia käsitellä kaikkea sitä häirintää mitä juttu toisi hänen elämäänsä.
Tällä viikolla suomalaisia on tyrmistyttänyt Lucia-neitoon kohdistunut rasismi. Vuoden 2024 Lucia kirkkonummelainen Daniela Owusu on saanut tuhansia rasistisia viestejä sosiaalisessa mediassa valintansa jälkeen.
Kansa järkyttyi, mutta monelle suomalaiselle tässä ei ole mitään yllättävää.
Terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkija ja yhdenvertaisuuskouluttaja Shadia Rask sanoo Ylen aamussa, että tapaus tekee jälleen kerran näkyväksi rasismin Suomessa. Raskin mukaan ilmapiiri on muuttunut entistä vihamielisemmäksi viime vuosina ja Luciaan kohdistunut viha on yksi seuraus pitkäaikaisesta tilanteesta ja kehityksestä.
– Tämä on seurausta sille, että meillä on eturivin poliitikkoja jotka ovat vuosia flirttailleet rasismilla ja hallituspuolue joka on itse irtisanoutunut hallituksen rasismin vastaisesta kampanjasta ja tehnyt naurunalaiseksi rasismin torjumista, Rask lataa.
Rask viittaa hallituksen rasismin vastaiseen kampanjaan, joka julkaistiin elokuussa. ”Me puhumme teoin” -kampanjan on tarkoitus vähentää rasismia Suomessa.
Kampanja otettiin vastaan ristiriitaisin tuntein. Esimerkiksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ilmoitti jo kampanjan alussa vetäytyvänsä siitä pois ja sanoi, että kampanja on ”epärehellinen yritys peitellä hallituksen historiallisen syrjivää ja maahanmuuttajia kurittavaa politiikka”.
Hallituksen rasisminvastainen työ ei ole ottanut onnistuakseen.
Perussuomalaiset eivät lähteneet kampanjaan mukaan ollenkaan. Sen sijaan puolueen puheenjohtaja Riikka Purra sanoi, että perussuomalaiset ovat sitoutuneet hallituksen rasismitiedonantoon. Tiedonannon tarkoitus on edistää yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä.
Molemmat toimenpiteet ovat seurausta hallitusta keväällä 2023 riepotelleesta rasismikohusta, johon liittyi natsisymboliikkaa, äärioikeistolaista retoriikkaa ja rasistista kirjoittelua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on samoilla linjoilla Raskin kanssa. Hän sanoo Ylen aamun haastattelussa, että yksi syy rasismin lisääntymiseen on poliittisessa keskustelussa, joka normalisoi rasistista kielenkäyttöä. Hänen mukaansa poliittisten päättäjien keskuudessa esiintyy myös paljon rasismin vähättelyä.
Rasismia on vähätelty jo vuosia
Peruuntunut haastateltavani ei ole ainoa Suomesta rasismin takia pois muuttanut ihminen.
Kirjailija, toimittaja Umayya Abu-Hanna muutti Suomesta jo 14 vuotta sitten. Hän kertoo Kulttuuricocktailin haastattelussa miten hänen kokemuksiaan rasismista vähäteltiin, koska Suomea halutaan pitää tasa-arvon mallimaana. Epäkohtia on vaikea myöntää.
Abu-Hanna muutti Amsterdamiin, jossa rasismiin puuttuvat hänen mukaansa ”kaikki” kun taas Suomessa rasismin uhri jää yksin. Suomeen hän ei ole palaamassa.
Abu-Hanna on useaan otteeseen puhunut rasismista Suomessa. Hän sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2018, että ”mustana ihmisenä on 90-prosenttisesti inhimillisempi elää ja kasvaa Amsterdamissa kuin Helsingissä. Surullista mutta totta.”
On räikeä ristiriita, että Suomea markkinoidaan maailman onnellisimpana maana samaan aikaan kun osa väestöstä elää vihan ilmapiirissä.
Rasismi on tutkitusti hälyttävän laaja ilmiö Suomessa. EU:n perusoikeusviraston selvityksen mukaan Suomessa koetaan rasistista häirintää enemmän kuin muissa tutkituissa maissa. Suomessa 66 prosenttia afrikkalaistaustaisista ihmisistä on kokenut syrjintää viimeisen viiden vuoden aikana. Myös muslimien syrjinnässä Suomi on kärkipäässä.
Etnisten suhteiden neuvottelukunnan raportin mukaan rasismi on osa nuorten arkea. Nuoret joutuvat rasismin ja syrjinnän kohteeksi muun muassa etnisen taustansa, ulkonäkönsä, pukeutumisensa ja kielensä vuoksi.
Enemmistö suomalaisista katsoo silti rasismiongelman olevan vähäinen. Mielipiteet vaihtelevat suuresti eri puolueiden äänestäjäryhmien välillä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista pitää kuitenkin tärkeänä sitä, ettei rasismia sallita. Suuria eroja on sillä mikä koetaan rasismiksi ja mikä ei.
Ja se tuntuu olevan itse ongelma.
Jos rasistiset viestit, väkivalta, syrjintä ja epätasa-arvoinen kohtelu eivät ole rasismia, mikä sitten on?
Ennen haastattelun perumista haastateltavani sanoi, että hänen lisäkseen monet hänen tuttunsa ovat miettineet Suomesta lähtemistä. Ne, jotka aiemmin puhuivat Suomesta ylpeydellä ja rakkaudella, ovat muuttaneet mielensä.
On aika myöntää, että Suomi on rasistinen valtio. Ja tehdä asialle jotain.
