Pienet tulipalot ovat tavallisia pelastuslaitoksen työllistäjiä uutena vuotena – ”Jos otat, et ammu raketteja”

Kriittisin virhe, joka ilotulitteiden kanssa tehdään, on niiden huolimaton käyttö. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta muistutetaan, että rakettikiellolle on aina syy.

Ihmiset katsovat ilotulitusta, etualalla ihminen pitelee korviaan ja toinen pitää häntä kainalossa.
Seinäjoella järjestetään tänä vuonna niin sanotusti hiljaisempi ilotulitus. Kaupunki haluaa pitää kiinni koko perheen ilotulitustapahtumasta. Arkistokuva. Kuva: Anna Polo / Yle
  • Eveliina Pada

Uusi vuosi kolkuttelee jo ovella ja monelle suomalaiselle se tarkoittaa ilotulitteiden ampumista.

Etelä-Pohjanmaalla uusivuosi on tavannut olla pelastuslaitokselle suhteellisen rauhallinen viime vuosina. Säällä on iso vaikutus siihen, miten ihmiset juhlivat.

– Huonolla kelillä tapaa tulla vähemmän tehtäviä, kertoo Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen päivystävä ryhmänjohtaja Tuomo Mäkelä.

Yleisiä pelastuslaitoksen tehtäviä uutena vuotena ovat pienet ilotulitteiden aiheuttamat tulipalot. Tulipalo voi saada alkunsa esimerkiksi huonosti suunnatusta raketista, jonka lentorata päättyy ulkorakennuksen seinään.

Turvalliseen uuteen vuoteen Mäkelä ja Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Keijo Kangastie antavat samat neuvot.

Suojalasit, laukaisualustat ja turvaetäisyydet ovat tärkeitä muistaa mutta ennen kaikkea ampujan oma kunto:

– Alkoholi ja raketit eivät sovi yhteen. Jos otat, et ammu raketteja, molemmat toteavat.

Rakettikiellolla on aina syy

Aivan missä tahansa ilotulitteita ei saa ampua. Alla olevasta kartasta näet, millä alueilla Seinäjoella on ilotulitus kielletty.

Karttakuva johon merkitty kieltoalue, jossa Seinäjoella ei saa ampua uudenvuoden ilotulitteita.
Seinäjoella ilotulitteiden ampuminen on kielletty punaisella merkityllä alueella. Kuva: Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos

Pelastuspäällikkö Kangastie korostaa, että kielto aina asetettu syystä ja sitä on noudatettava.

– Kiellolla turvataan asutusta, teollisuusalueita ja muita isoja omaisuusvahinkoja.

Kohtalokkain virhe, joka ilotulitteiden kanssa tehdään on sekä Kangastien että Mäkelän mukaan huolimattomuus. Ilotulitteiden ampumista pitää harkita ja suunnitella etukäteen, eikä toimia ”ex-tempore”.

– Vahinko sattuu yleensä aina yllättäen. Asioita kannattaa miettiä etukäteen, eikä sitten, kun vahinko on sattunut, Kangastie sanoo.

Pitäisikö ilotulitteiden ampuminen kieltää yksityishenkilöiltä? Siitä Mäkelä ja Kangastie ovat keskenään eri mieltä, mutta vähintään paikallaan olisi tarkastella sitä, miten massiivisia raketteja kuluttajalle saisi myydä.