Hej, talar du svenska?
Tämä kysymys ruotsin puhumisesta herättää hilpeyttä Lappeenrannan korkeakoulukampuksella, mutta moni opiskelija vastaa siihen myöntävästi.
Useissa korkeakouluissa on kuitenkin huomattu, etteivät kaikkien opiskelijoiden taidot riitä tutkintoon kuuluvien ruotsin opintojen suorittamiseen.
Tämän vuoden alussa 11 korkeakoulua yhdisti voimansa opiskelijoiden auttamiseksi. Ne suunnittelevat yhteistä oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voisivat kiriä kielitaitoaan korkeakouluruotsissa tarvittavalle tasolle.
Esimerkiksi osaamispäällikkö Johanna Marjomäki LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston kielikeskuksesta arvioi, että karkeasti alle puolet opiskelijoista osaa ruotsia riittävästi ilman kertauskursseja.
Nyt korkeakoulut valmistelevat yhteensä 20 opintopisteen laajuista oppimateriaalia, jonka avulla opiskelijat voivat kerrata ruotsia tai aloittaa kielen opiskelun jopa aivan alkeista.
Lisäksi ne laativat yhteisen verkkokurssin ja kokoavat yhteen hyviä ohjauskäytäntöjään ruotsin opetukseen. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Jopa kuukausien urakka
20 opintopistettä vastaa korkeakoulussa suunnilleen 3–4 kuukauden opiskelua. Hanketta vetävä Tampereen yliopiston kielikeskuksen johtaja Taina Juurakko-Paavola arvioi kuitenkin, että lisäopintojen tarve on yleensä pienempi.
– Varmasti suuri osa opiskelijoista suorittaisi vain 2–6 opintopistettä.
Niiden jälkeen opiskelija osaisi ruotsia niin hyvin, että saisi suoritettua tutkintoonsa kuuluvat ruotsin kurssit.
LUT-yliopistossa ympäristötekniikkaa opiskelevan Wilhelmiina Nymanin mielestä tutkintoon kuuluvat kurssit eivät ole mahdottoman vaikeita, vaikka osa joutuukin näkemään enemmän vaivaa läpäistäkseen ne.
– Yleisesti puhutaan, että kyllä niistä läpi pääsee, hän sanoo.
Vajetta taidoissa jo peruskoulussa
Juurakko-Paavolan mukaan puutteet opiskelijoiden ruotsin taidossa ovat monen asian summa.
Lähtötaso korkeakouluruotsiin on riittävä, jos on esimerkiksi suorittanut lukiossa pakolliset keskipitkän ruotsin kurssit ja saanut niistä arvosanaksi 8.
Monella kielitaitoon kertyy kuitenkin vajetta jo peruskoulussa. Esimerkiksi vuonna 2022 tehdyn selvityksen mukaan peruskoulunsa päättävien ruotsin taito vastasi kokonaisuutena arvosanaa 6.
Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi ei ole ollut pakollinen enää pariinkymmeneen vuoteen, ja enemmistö jättääkin ruotsin kirjoittamatta.
Lisäksi osa opiskelijoista tulee korkeakouluun ammattiopistosta, jossa ruotsin tunteja on vain murto-osa lukioon verrattuna.
Vajeeseen vaikuttavat myös esimerkiksi asenteet ruotsin kieltä kohtaan sekä ajatus siitä, että englannin kielellä pärjää.
