LONTOO Presidentti Sauli Niinistö uskoo, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin uhkaukset lisäpakotteista Venäjää vastaan voivat toimia pelotteena. Hän sanoo, että Joe Bidenin hallinnon viimeisimmät pakotteet ovat jo purreet Venäjän talouteen ja rajoittaneet öljyn vientiä.
– Jos löytyy lisää pakotteita tai realistisia uhkauksia, Venäjän on otettava ne huomioon, Niinistö sanoi Ylelle Lontoossa puhuttuaan Chatham House -ajatushautomon tilaisuudessa.
Niinistö kyseenalaisti Euroopan ponnistelut Ukrainan rauhan suhteen puheessaan Lontoossa. Häntä kiusaa se, että Eurooppa on kieltäytynyt puhumasta presidentti Vladimir Putinin kanssa, mutta odottaa tuloksia Trumpin ja Putinin neuvotteluilta.
– Saksan liittokansleri Olaf Scholtz sai kovaa kritiikkiä, kun hän soitti Putinille. Mutta yhtäkkiä olemmekin tilanteessa, jossa Trump puhuu Putinin kanssa. Tällainen ristiriitainen käyttäytyminen ei jätä minusta kovin vakuuttavaa kuvaa Euroopan kyvystä, Niinistö sanoi.
Niinistö esitti Kiinaa Ukrainan rauhantakaajaksi.
– Rauhantakaajan tehtävä on kaksinainen. Se takaa, että vihollinen ei hyökkää ja että taattu valtio pysyy rauhansopimuksessa. Jos länsi takaa Ukrainan, olisi hyvä, että Kiina takaisi Venäjän, Niinistö arvioi.
Niinistö muistutti, että jännitys Ukrainassa tulee jatkumaan pitkään, vaikka rauha saataisiinkin neuvoteltua.
Niinistö puhui Chatham Housessa Euroopan komissiolle viime vuonna kirjoittamastaan raportista Euroopan kriisivalmiudesta.
– Meillä on Euroopassa vain yksi ongelma: meillä ei ole tarpeeksi aseita eikä joukkoja, hän veisteli ja sai yleisön tirskumaan.
Niinistö arvioi, että puolustusmenoja kasvatetaan, kuten presidentti Trump on vaatinut. Euroopan pitäisi pohtia, miten kasvava puolustusbudjetti käytetään tehokkaasti, erityisesti jos Yhdysvallat vetäytyy tukemasta Eurooppaa. Kylmän sodan loppuun verrattuna aseistuksen määrä on pieni.
Niinistö sanoo, että Eurooppa ei ole vielä sodassa, mutta sillä täytyy olla kyky toimia nopeasti tarpeen tullen.
– Tulevaisuudessa ollaan varmaan tilanteessa, jossa joudutaan kysymään, mikä on sotaa. Kun sotaa teknologian kehittyessä käydään hybridikeinoin kyber- ja keinoälyn maailmassa, sodan kuva voi hämärtyä, hän pohti Ylelle.
