Joensuun kaupungin aikeet myydä Kontiolahden kunnan alueella omistamansa Lykynlammen metsät on herättänyt huolta suosittujen ulkoilureittien kohtalosta. Kaupunki käy jo neuvotteluja 230 hehtaarin kokoisesta alasta ostajaehdokkaan kanssa.
Avohakkuilta Lykynlammen pelastaa 2000-luvun alussa tehty osayleiskaava, joka antaa suojaa maisema-arvoille. Lykynlammella myös talousmetsien hakkuuseen pitää hakea maisematyölupa, jolla voidaan rajoittaa hakkuita.
Kontiolahden kunnan maisematyöluvat myöntävä ympäristöpäällikkö Antti Suontama painottaa, ettei Lykynlammen metsiin saa tehdä laajoja avohakkuita.
– Toivon, että ostaja ymmärtää, että on ostamassa sellaista metsää, mitä ei pysty heti laittamaan kokonaan rahoiksi.
Kunta voisi sallia pienialaiset, korkeintaan puolen hehtaarin kokoiset avohakkuut, jos ne ovat metsänhoitosuositusten mukaisia, eivätkä olennaisesti muuta maisemaa.
– Laajalle avohakkuulle tulisi minulta kielteinen päätös. Vaikka metsänhoitosuositukset kehottaisivat avohakkuuseen, sitä ei saa tehdä, koska hakkuu ei saa muuttaa maisemaa, Suontama sanoo.
Suontaman mukaan taajama-alueiden metsissä tulisi suosia metsän kiertoajan pidentämistä ja jatkuvan kasvatuksen hakkuita.
Suositut pyöräilyreitit ovat vaarassa
Joensuun kaupungingeodeetti Kalle Sivén kertoo, että kaupunki aikoo varmistaa kaupantekovaiheessa, että hiihtoladut saa tehdä jatkossakin nykyisille paikoille. Myös frisbeegolfrata turvataan ainakin Lykynlammella vuonna 2026 järjestettäviin SM-kisoihin asti.
Muiden liikunta-alueiden tulevaisuus ei ole taattu.
Alueella kulkee suosittu Lykynpolut-polkuverkosto, joka on osa laajempaa Joensuun seudun polut -kokonaisuutta. Pelkästään tämän kokonaisuuden polkuja on alueella reilusti yli 20 kilometrin verran. Sivénin mukaan toistaiseksi ei ole ollut puhetta, että kaupunki kirjaisi kauppakirjaan vaateen polkujen säilyttämisestä.
– Katsomme myöhemmin liikuntapalvelujen kanssa, mitkä reitit kirjataan kiinteistöille rasitteeksi.
Kaupunki ei aio rajoittaa hakkuita kauppakirjassa. Toteutuessaan kauppa on yli miljoonan euron luokkaa, ja kaupungilla on tavoitteena saada kaupasta hyvät tulot.
– Metsäkiinteistöissä arvo on sidottu puustoon. Jos joku maksaa puun arvon, ainoa keino sen realisoimiseksi on puun hakkuu ja myynti.
Sivén ei tarkenna, millainen ostajaehdokas on kyseessä. Kaupankäynti on vasta alkuvaiheessa.
Muiden tahojen kanssa kaupunki ei ole vielä neuvotellut metsän myynnistä, mutta Kalle Sivén kertoo, että myös muutama yksityishenkilö on ollut kiinnostunut metsien ostosta.
Tutkija on huolissaan – kaavatkaan eivät aina suojaa
Juridisesti Joensuun kaupunki voisi kuitenkin halutessaan asettaa kaupalle ehtoja, kuten hakkuurajoitteita. Näin toteaa Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Ismo Pölönen.
Pölönen huomauttaa, että Joensuun kaupunki voisi hakea itse maisematyölupaa Kontiolahden kunnalta, tehdä hakkuita ja hankkia tuloja sitä kautta.
– Se olisi selkeämpi ja avoimempi tapa. Tällöin kaupunki voisi itse varmistaa, ettei puustoa hakata liikaa alueen virkistyskäytön ja maisemansuojelun näkökulmasta.
Talousmetsissä avohakkuut voidaan tehdä lähtökohtaisesti kevyellä ilmoitusmenettelyllä.
Lainsäädäntö ei anna aina suojaa kaikissa tapauksissa edes virkistyskäytössä oleville metsä- ja ranta-alueille, elleivät kunnat ole asettaneet kaavoituksilla hakkuille rajoitteita. Kaavoituksetkaan eivät takaa metsän hakkaamattomuutta.
Pölönen kertoo, että nykyisin yleiskaavassa metsätalouteen varatuille alueille ei saa liittää velvollisuutta maisematyöluvan hakemiseen, mutta vanhat maisematyölupavelvoitteet ovat yhä voimassa.
