Hangossa on hiljattain kaadettu poikkeuksellisen suuria metsäalueita Santalan (ruotsiksi Sandön) tilan alueella noin kymmenen kilometriä Hangon keskustasta itään.
– Alue on todella poikkeuksellisen suuri, sanoo Suomen metsäkeskuksen johtava metsänhoidon asiantuntija Markku Remes Svenska Ylen haastattelussa.
Päätehakkuu Suomessa on keskimäärin 1–3 hehtaaria, Etelä-Suomessa noin 1,5 hehtaaria. Hangossa on kyse lähes satakertaisesta päätehakkuusta.
Päätehakkuu on metsänkorjuun viimeinen vaihe, jossa täysikasvuinen puusto kaadetaan lähes kokonaan ennen uuden metsän istutusta.
Tilan uusi omistaja, Ilkka Klingan säätiö, on teettänyt hakkuun molemmilla puolilla valtatie 25:tä.
– Ei ole vaikea arvata, mihin tulot menevät, sanoo vapaakirkon pastori Ilkka Klinga säätiöstä. Hän on aiemmin asunut Santalassa neljä vuotta.
Säätiö osti 450 hehtaarin suuruisen Santalan tilan Suomen vapaakirkolta vuosi sitten.
– Kun ostimme tilan, oli jo selvää, että metsä hakataan. Tulot kattavat osan kauppasummasta.
Metsän ikä ei ole omistajan tiedossa.
– En tiedä tarkkaan. Saimme tukkipuun hinnan, mutta luonnollisesti mukana oli myös hieman kuitupuuta.
Kuitupuu on käytännössä nuorempia puita, joita poistetaan harvennuksessa. Myös paksumpien puiden ohuemmat latvukset voivat olla kuitupuuta.
Näitä puita käytetään paperiteollisuudessa tai polttoaineena. Tämä tarkoittaa, että niiden varastoima hiilidioksidi vapautuu nopeasti uudelleen.
Kuitupuusta maksetaan omistajalle vähemmän kuin tukista.
Ei aurinkopuistoa?
Metsäyhtiö Stora Enso teki hakkuut. Ne on juuri saatu päätökseen.
Ilmoitus metsänhoidosta tehtiin Suomen metsäkeskukselle jo tammikuussa 2024, kuukausi sen jälkeen, kun säätiö osti Santalan tilan.
Ilkka Klingan säätiö on vuokrannut hakkuualueet yhtiölle, joka aikoi rakentaa aurinkopuiston. Hakkuuilmoitukset metsäkeskukselle tehtiin siksi ”maankäyttömuodon muutoksena”, ei esimerkiksi avohakkuuna tai siemenpuuhakkuuna, jossa jätetään siemenpuita.
Hangon kaupunki käsitteli aurinkopuistoa keväällä ja päätti kesäkuussa kieltäytyä hankkeesta.
Ilkka Klinga on vakuuttunut, että Puolustusvoimien lausunto kaatoi hankkeen. Syndalenin harjoitusalue sijaitsee Santalan tilan lähellä.
– Odotamme nyt valtion ohjeita siitä, kuinka suuria suojavyöhykkeitä aurinkopaneeleilla tulee olla. Onko se 50 metriä vai neljä kilometriä?
Säätiö aikoo neuvotella yhä aurinkopuistosta Puolustusvoimien kanssa viimeistään sen jälkeen, kun valtio antaa ohjeensa.
Käänteinen järjestys
Hakkuuilmoitukset tulivat metsäkeskukseen kauan ennen kuin säätiö tiesi, saako aurinkopuisto vihreää valoa Hangon kaupungilta ja muilta viranomaisilta.
– Tiesimme, että metsä hakataan joka tapauksessa, alueelle laaditun metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma oli olemassa jo ostaessamme Santalan tilan, Ilkka Klinga sanoo.
Klinga ei ota kantaa siihen, miten yli 100 hehtaarin metsän kaataminen kapealla niemellä vaikuttaa ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
– Siihen minun on vaikea vastata. Varmaan sillä on jonkinlainen vaikutus, mutta uusi metsä kasvaa nopeasti takaisin, vaikka tämä ei olekaan parasta metsämaata. Joka tapauksessa alueelle oli olemassa valmiit metsänhoitosuunnitelmat jo ennen kuin ostimme alueen.
Klinga lisää, että metsä on nyt hakattu siemenpuuhakkuuna. Tämä tarkoittaa, että siemenpuut on jätetty kylvämään uusia taimia.
Ennen kuin Suomen vapaakirkko myi Santalan tilan Klingan säätiölle, muut toimijat suunnittelivat aurinkopuistoja alueelle. Tuolloin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus suhtautui kriittisesti metsän kaatamiseen, vaikka kyse onkin talousmetsästä.
Etelä-Suomen metsien biologisen monimuotoisuuden suurimpia ongelmia on, että metsäalueet ovat pirstaleisia.
Asiantuntijoiden mukaan luontokatoa voitaisiin kuitenkin torjua pidentämällä kiertoaikoja. Tämä tarkoittaa, että annetaan puiden kasvaa huomattavasti vanhemmiksi ennen kuin ne kaadetaan. Käytäntö edistäisi myös ilmastoa, koska puut sitovat silloin hiilidioksidia pidempään kuin nyt. Kun metsä hakataan, siitä tulee päästölähde useiksi vuosikymmeniksi.
Hangon kaupunki on omissa metsissään päättänyt luopua avohakkuista, ainakin kuluvan kymmenvuotiskauden aikana. Kaupunki haluaa mieluummin edistää ja suojella luontoa ja ilmastoa sekä vaalia metsien virkistysmahdollisuuksia kuin harjoittaa talousmetsätaloutta.
Metsäkeskus valvoo – ei kuitenkaan rankaise
Maanomistaja päättää, mitä metsässään tekee, mutta lakia on noudatettava. Suomen metsäkeskus valvoo, että lakia noudatetaan.
– Tässä tapauksessa valvomme lain edellyttämällä tavalla. Se tarkoittaa, että viiden vuoden kuluttua tarkistamme, onko tapahtunut maankäyttömuodon muutos, kuten metsänhoitoilmoitukset edellyttävät, sanoo Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Jos metsä on muuttunut pelloksi, täyttynyt aurinkopaneeleista tai muuttunut muuksi kuin metsäksi, kaikki on kunnossa. Jos muutosta ei ole tapahtunut, seurauksena on vain, että metsän on uudistuttava. Tilalle on tultava uusi metsä kaadetun tilalle.
– Minun on toistettava vielä kerran, että tämä oli todella poikkeuksellisen suuri hakkuu, Remes kuitenkin sanoo.
Remes ei ole törmännyt tämän kokoluokan päätehakkuisiin muualla kuin tilanteissa, joissa metsää on raivattu täysin uusille kaupunginosille tai suurille uusille pelloille.
Klingan säätiön toiminta Santalan tilalla perustuu evankelisiin arvoihin. He järjestävät lapsi- ja nuorisoleirejä ja tekevät diakoniatyötä. Alueella on myös vuokrattavana omakotitalo.
